Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

KÖYHYYS, SIVEYS, KUULIAISUUS

Therese Ivers: Yksityiset lupaukset (lyhennetty)

Vuosisatojen ajan ihmiset ovat omaksuneet evankeliset neuvot ja sitoneet itsensä niiden noudattamiseen, köyhyyden, siveyden ja kuuliaisuuden lupauksin.

Julkiset lupaukset asettavat yksilön pyhitettyyn asemaan kirkossa. Yksityiset lupaukset tehdään tämän kirkollisen hyväksynnän kontekstin ulkopuolella, eivätkä ne muuta ne tekevän yksilön kanonista statusta kirkon sisällä.

Konkreettisesti tämä merkitsee, että jos Marko haluaisi omistaa elämänsä Kristukselle, mutta ei tunne kutsumusta liittyä mihinkään sääntökuntaan tms., hän voi harkita olisiko hänellä kutsumus tehdä yksityiset lupaukset. Siihen ei tule ryhtyä kevyesti ja se pitäisi tehdä huolellisen harkinnan, rukouksen ja hengellisen ohjaajan kanssa neuvottelun jälkeen.

Lupaukset ovat yksityisiä (tarkoittaen, että ne eivät aseta sinua pyhitettyyn asemaan) jos ne tehdään julkisesti uskovien seurassa. Pelkkä tosiasia että lupaus tehdään toisten ihmisten edessä, ei tee siitä julkista. Minkä tahansa ryhmän, joka ei ole tunnustettu kirkon instituutio, ei tule pitää itseään pyhitetyssä asemassa olevina, koska heidän lupauksensa ovat olemukseltaan yksityisiä.

Susan Stabile: Hengellisyyttä todellisessa elämässä; köyhyyden, siveyden ja kuuliaisuuden ymmärtämiseksi (lyhennetty)

Kirjoittaja pohtii James Martinin kirjaa, The Jesuit Guide to (Almost) Everything: A Spirituality for Real Life, ja on havainnut erityisen hyödylliseksi kirjan pohdinnan uskonnollisten sääntökuntien jäsenten tekemistä köyhyyden, siveyden ja kuuliaisuuden lupauksista, joilla voi olla merkitystä myös niille, jotka eivät ole tuollaisia jäseniä. Kuten Martin huomauttaa, sanat kuulostavat uhkaavilta, mutta oikein ymmärrettynä ne avaavat oven suurempaan vapauteen.

Köyhyyden lupauksen (vapaaehtoisen köyhyyden, erotuksena tahattomasta köyhyydestä, josta miljoonat kärsivät) hyväksymisessä on kysymys järkevästä yksinkertaisuudesta. Martin ei ehdota, että kaikkien ihmisten täytyy myydä kaikki omistamansa, kerjätä almuja, antaa hiustensa ja kynsiensä kasvaa ja elää luolassa. Pikemminkin vapaaehtoinen köyhyys on sitä, että emme ole omaisuutemme hallitsemia: "Mitä enemmän lakkaat ostamasta tavaraa, jota et tarvitse, ja mitä enemmän hankkiudut eroon tavaroista joita et käytä, sitä enemmän voit yksinkertaistaa elämääsi. Ja mitä enemmän yksinkertaistat, sitä vapaammalta sinusta tuntuu ja sitä vapaampi olet."

Martin muistuttaa, että siveys eroaa selibaatista (joka on myös yksi luostarielämän lupauksista). Siveys on tekemisissä rakkauden kanssa. Lainaten moraaliteologian jesuiitta-professoria, Vincent J. Genovesia, Martin selittää että "siveänä eläminen merkitsee, että seksuaalisuutemme 'ulkoiset ilmaukset' ovat 'rakkauden hallinnassa lempeyden ja toisesta täysin tietoisena olemisen kanssa.'" Tämä on siveyttä, johon kaikkia kutsutaan, rakkauden ja toisesta henkilöstä huolehtimisen ohjaamaan seksuaalisuuteen. 

Kuuliaisuus on ihmisten mielestä jopa pelottavampi sana kuin siveys. Se kuulostaa niin epävapaalta. Kuitenkin Martin selittää kuinka kuuliaisuus on yhtä paljon tekemisissä vapauden kanssa kuin köyhyys ja siveyskin. Kuuliaisuus jokapäiväisessä elämässä on sen hyväksymisessä, mitä meille minäkin hetkenä annetaan. Useimmille ihmisille kuuliaisuus on "astumista päivittäisen elämän polulle, ja sillä jatkamista." Se on sen hyväksymistä, että kohtaamamme on sitä, "mitä Jumala kutsuu meidät kokemaan tässä hetkessä. Se on sen ymmärtämistä, että jollain tavalla Jumala on meidän kanssamme, ja työskentelee ja paljastuu uudella tavalla tässä kokemuksessa."

Kolme lupausta tarkasteltuna uudelleen:

Siveys: On tärkeää huomata tässä, että siveys ei ole yksinkertaisesti pidättäytymistä. Fransiskaani-veljen kutsumukseen nähden siihen sisältyisi selvästi elinikäinen sitoumus selibaattiin. Kuitenkin fransiskaanitraditio näkee siveyden sen täydemmässä ymmärryksessä, s.o. pyrkimyksenä täydelliseen ruumiin, mielen ja hengen puhtauteen, etenkin suhteessa seksuaalisuuteen. Lisänä raamatulliseen puhtauden kutsuun, Franciscus ammensi paljon tästä hyveestä aikansa ritaritraditiosta.  Siten kutsuessaan kanssaveljiään vaativampaan siveyden harjoittamiseen sääntökunnassa, hän rohkaisi myös kaikkia uskovia pyrkimään siveyteen elämässään, olivatpa he naimisissa tai muuten.

Köyhyys: Enemmän kuin kaksi muuta, tämä lupaus oli (ja yhä on) suuri eroavuuden lähde fransiskaanien keskuudessa. Franciscukselle se merkitsi ehdotonta kaikesta aineellisesta vauraudesta ja omistamisesta luopumista, kaiken omistamansa antamista köyhille. Heidän tuli luottaa kokonaan toisten armeliaisuuteen ruoan, suojan ja työn puolesta (ei edes sallien itsensä koskea rahaan). Franciscuksen historiallisen ja sosio-ekonomisen yhteyden ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään sitä, mikä näyttää äärimmäiseltä kannalta. Vaikka lupaus on jäljellä tänä päivänä, se näyttää hyvin erilaiselta kuin Franciscuksen päivinä. Kuitenkin hillittömän materialismin, kulutuksen ja ahneuden kulttuurissa meillä on paljon opittavaa tästä lupauksesta.

Kuuliaisuus: Fransiskaaneille tämä lupaus pitää sisällään kuuliaisuuden ylemmilleen sääntökunnassa, yhtä lailla kuin sääntökunnan säännöille ja yhteisön normeille. Siinä on myös kysymys Kristuksen opetuksen ja esimerkin seuraamisesta selkeällä kuuliaisuudella. Sen ei ole tarkoitus olla sokeaa kuuliaisuutta, vaan epäitsekästä palvelua vapaasta tahdosta. Niitä jotka eivät tee täydellisiä lupauksia (kuten kolmannen sääntökunnan fransiskaanit tai ne jotka seuraavat fransiskaanitraditiota epämuodollisesti) rohkaistaan usein kehittämään ja seuraamaan elämän sääntöä, valitsemaan hengellinen ohjaaja, ja seuraamaan kuuliaisesti omassa viitekehyksessään.

Companions of the Cross and Passion, konstituutioista:

Köyhyyden Henki - "Autuaita ovat hengessään köyhät"

Kristus osoitti selvästi rakkauttaan meitä kohtaan tulemalla köyhäksi meidän tähtemme. Meidän on tarkoitus vastata hänen rakkauteensa tuomalla autenttinen ja evankelinen köyhyys omaan elämäämme. Sen mukaisesti pyrimme sekä yksilöinä että yhteisönä sävyttämään elämäntyylimme asenteella irrottautua aidosti ajallisista hyvistä ja käyttää niitä oikein.

Me tunnustamme, että tämä saattaa johtaa epävarmuuteen ja ajoittain jopa välttämättömyyksien puutteeseen. Kuitenkin asetamme luottamuksemme Jumalaan ja hänen kantavaan armoonsa. Me hyväksymme jokaisen päivän sellaisena kuin se tulee, lahjana Isältä, huolehtimatta aarteiden keräämisestä huomiseksi.  Köyhyyden henki, jonka Kristuksen armo herättää meissä, tekee meidät valmiimmiksi palvelemaan kaikkia.

Kuten ensimmäinen kristillinen yhteisö, sydämessä ja hengessä yhtä, ja pitäen kaikkea omaisuuttaan yhteisenä, emme pidä omaisuuttamme omanamme. Toivomme jakavamme mitä meillä on, yksinkertaisella ja vaatimattomalla elämäntavalla ja välttävämme mitä tahansa mikä ei vastaa todellista tarvetta elämässämme ja apostolaatissamme. Pyrimme jakamaan mitä meillä on, veljiemme, kirkkomme ja yhteiskuntamme haavoittuvimpien jäsenten kanssa.

Rakkauden siveä Henki

Kaikki ihmiset, jotka Jumala on luonut rakastamaan ja tulemaan rakastetuiksi, täyttävät kutsumuksensa eri tavoin; selibaatissa ja erityyppisissä parisuhteissa. Seuraten Kristuksen esimerkkiä ja Taivasten Valtakunnan tähden, me valitsemme antaa kaiken rakkautemme Jumalalle, joka on Korkein Rakkaus, ja lähimmäisillemme.

Lisäksi valintamme ilmaisee myös uskoamme. Muodostaen yhteisön veljien ja sisarten kanssa, joita emme ole valinneet, vaan jotka Kristus on antanut meille, haluamme osoittaa ihmisrakkauden syvällisen merkityksen ja sen lopullisen päämäärän, "että Jumala olisi kaikki kaikessa."

Mitä enemmän rakastamme toisia Kristuksessa, sitä herkempiä meistä tulee heidän iloilleen, suruilleen, ja ympäristö missä vilpitön ystävyys voi kehittyä yhteisössämme, tarjoaa vahvaa tukea affektiiviselle elämällemme ja auttaa vahvistamaan ja kehittämään persoonallisuutta.

Kuuliainen Henki

Isä Jumalalla on rakastava tarkoitus maailmaa ja jokaista henkilöä varten. Isän suunnitelmassa Kristus vapaasti hyväksyi roolinsa palvelijana, ja tullen veljeksemme, hän oli "kuuliainen kuolemaan asti."

Kristuksen seuraajina me myös hyväksymme roolimme tässä suunnitelmassa. Valppaina kuulemaan Isän äänen ja tekemään hänen tahtonsa, me yritämme päivittäin saada selville hänen rakastavan tarkoituksensa tarkkaavaisesti ja rakastaen etsiskellen. Päivästä päivään me haastamme elämämme evankeliumin arvoilla ja Kristuksen esimerkillä, pohtien elämän tapahtumia erotellaksemme "ajan merkkejä", ja pyrkiäksemme täyttämään tehtävämme.

Evankelinen kuuliaisuus on koko kristillisen elämän ja apostolisen palvelun perusta, ja me tunnustamme että yhteinen vastuumme ja keskinäinen riippuvuutemme avaa tien vapauteen ja täyttymykseen jokaiselle meistä.

Evankeliumi johdattaa meitä katsomaan inhimillisiä olosuhteita uudessa valossa, kuuliaisena Isälle ja veljelliselle rakkaudelle. Elämällä yhdessä yhteistyön ja rauhanomaisen harmonian hengessä, me pyrimme voittamaan itsessämme ja maailmassamme kaikki itsekeskeisyyden muodot ja kaiken vallan väärinkäytön. Tällä tavoin ristin voima paljastuu selvästi vapauttamaan ihmiset.

Peter Halldorf kirjassaan Pyhän tuoksu (Kirjapaja 2009) kirjoittaa:

Köyhyyden, puhtauden ja kuuliaisuuden klassisilla luostarilupauksilla on juurensa evankeliumeissa, ja niitä tulee jokaisen Jeesuksen opetuslapsen soveltaa tavallaan, elipä hän sitten avioliitossa tai selibaatissa. "Monastisen elämän sydän" muodostuu näistä lupauksista. Sillä tarkoitetaan elämää, joka keskittyy tietyn elämäntapasäännön tukemana siihen vähään, mikä on välttämätöntä.

Yhteisössä yhteinen elämäntapa tiivistyy siihen sääntöön, jota ihmiset juutalaista nasiirilupausta muistuttavan juhlallisen lupauksen antamalla sitoutuvat noudattamaan. Säännön avulla ihmiset käyttävät vapauttaan sitoakseen itsensä armoon - ja voittavat samalla suuremman vapauden!

Sääntö on jättäytymisen merkki, jota voisi verrata merkkiin solmitusta liitosta, ja sen tarkoitus on muovata elämää kokonaisuutena. Luostarisäännössä on aina tiettyjä selkeitä peruspiirteitä, mutta se saa oman ainutlaatuisen muotonsa kussakin yhteisössä erikseen. Sääntö kuvastaa tarkoin harkittua tasapainoa rukouksen ja työn, opiskelun ja levon, yhdessäolon ja yksinäisyyden välillä. Yhteiskunnassa, jossa sirpaloituminen ja loppuunpalaminen vaivaavat monia ihmisiä, luostarisääntö tuo mukanaan elämänviisautta, joka on ajatonta ja kulutusta kestävää.

Jokainen yhteisöelämän valinnut kristitty tulee kokemaan pettymisen toiveissaan. Kenties vain sillä tavoin pääsemme lähemmäksi todellisuutta. Kaikkia, jotka suhtautuvat pyhityskutsuun vakavasti, odottaa musertava kokemus oman rikkinäisyyden tajuamisesta. Kun haavoitamme toisiamme, mutta silti tunnustamme syntimme toisillemme, voi siitä kasvaa yhteys, jonka sovitetussa moneudessa tulevat näkyviin Kristuksen kasvot maailman keskellä.

Luostareita syntyy siksi, että joissakin meistä syttyy liekki - kutsumus on aina liekki - kuullessamme Jeesuksen sanat: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Kristinuskolla ei ole mitään muita käskyjä. Se on yksinkertaista. Se on mahdotonta. Luostarikutsumus ei ole mikään muu kuin kaikkia kristittyjä koskeva kutsumus. Jotkut antavat sille ääriviivat etsimällä mullistavammalla tavalla sydämen yksinkertaisuutta.

Mitä kolminkertainen sääntö merkitsee?

Köyhyys/yksinkertaisuus

Ensimmäiselle ja toiselle sääntökunnalle tämä merkitsee elämistä ilman henk.koht. ja yhteistä omaisuutta. Rakennukset, vaatteet jne. on uskottu heidän käyttöönsä.

Kolmannelle sääntökunnalle tämä merkitsee asennetta kallistua pois varallisuuden keräämisestä ja huolesta kuinka käyttää omistamaansa. Iloinen luopuminen maisista asioista vapaasta tahdosta, kun se on välttämätöntä henkiselle kehitykselle.

Köyhyys on yhtä kuin yksinkertaisuus elämässä kaikissa asioissa.

Siveys/selibaatti

Ensimmäiselle ja toiselle sääntökunnalle tämä merkitsee selibaattiyhteisössä elämistä (tai muutamille erakkoina tai yksinäisyydessä).

Kolmannelle sääntökunnalle tämä voi merkitä parisuhdetta (vaatien uskollisuutta puolisolle) tai selibaattia (mutta jättäen parisuhteen mahdollisuuden avoimeksi).

Todellinen merkitys voi olla myös olla käyttämättä ketään hyväkseen, ja  kohdella kaikkia ihmisinä.

Siveys on yhtä kuin rakkaus. Kaikki kristityt ovat kutsutut olemaan siveitä suhteissaan. Sydämen puhtaus, mielen keskitys Kristuksen rakkauteen.

Kuuliaisuus

Kaikille sääntökunnille tämä merkitsee sääntökuntaa, kirkkoa, ja loppujen lopuksi Jumalaa, minkä erottaa henkilökohtainen omatuntosi rukouksessa. Myötämielisyys sääntökunnan karismalle.

On osa Sääntöä, että mikään Säännössä ei voi ohittaa omaatuntoasi.

Perustana oleva asian ydin on se, että et ole aina oikeassa.

Kuuliaisuus on yhtä kuin ilo. Suuri ilo elää Säännön mukaan.

Esimerkiksi näin:

Minä lupaan irrottautua materiaalisista asioista

  • Lupaan elää elämääni tästä hetkestä eteenpäin käyttäen kaikkia tavaroita ja omaisuutta jotka Jumala on minulle uskonut, luomakunnan parannukseksi.
  • Lupaan elää yksinkertaisesti, vaatimattomasti, ja kunnioittaa kaikkea elämää ja maapalloa, kotiamme.
  • Lupaan käyttää kaikkia materiaalisia asioita jotka Jumala on asettanut huolenpitooni, viisaasti, riistämättä toisia.

Omaksumme sitoumuksen köyhyyden hyveelle valitessamme irrottautua materiaalisesta omistuksesta ja käyttää resurssejamme ja tavaroitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme luottavaisia että Jumala tarjoaa keinot joilla elämme ja palvelemme.

Minä lupaan vastuullista seksuaalisuutta

  • Lupaan vastuullista seksuaalisuutta
  • Lupaan pyrkiä vakavasti ja rukoillen intohimojeni muuntamiseen jalostaakseni kykyni inhimilliseen kiintymykseen aktiiviseksi rakkaudeksi toisia kohtaan, ja täydelliseksi rakkaudeksi Jumalaa kohtaan.
  • Lupaan omistautua läheiseen, rakastavaan suhteeseen Kristuksen kanssa, josta kaikki suhteeni toisten kanssa virtaavat.

Sitoumuksemme vastuullisen seksuaalisuuden hyveeseen jalostaa kykymme  inhimilliseen kiintymykseen. Se muuntaa intohimomme täydelliseksi Jumalan ja lähimmäisen rakkaudeksi. Selibaatti on valinnanvarainen; jos se valitaan, se tarjoaa suuremman käytettävyyden antaa itsemme täydellisemmin lähimmäisellemme Kristuksen rakkaudella.

Minä lupaan kuuliaisuutta evankeliumien sanomalle

  • Lupaan tutkia pyhiä kirjoituksia uskollisesti ja säännöllisesti, rukoillen avaten itseni evankeliumin muuntavalle rakkaudelle.
  • Lupaan rukouksen ja Pyhän Hengen opastuksen avulla huomata Jumalan tahdon varalleni, ja riemulla ja uskollisuudella seurata minne Jumala minut johtaa, katsomatta mitä se minulle maksaa.
  • Lupaan elää tämän yhteisön Säännön mukaan parhaan kykyni mukaisesti.

Kaikissa asioissa me sitoudumme kuuliaisuuden hyveeseen, joka on Jeesukselle Kristukselle ja evankeliumien sanomalle. Rukouksen ja henkisen opastuksen avulla jokainen veli ja sisar erottaa Jumalan tahdon.


©2017 Magdaleena - suntuubi.com