Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Pyhän Franciscuksen kolmas sääntö (maallikoille), tiivistettynä:

  1. Yksinkertaisuus ja vaatimattomuus pukeutumisessa.
  2. Pysyttely erossa tansseista ja näytöksistä, jotka vivahtavat itsehillinnän puutteelta, ja kaikenlaisen elostelun välttäminen.
  3. Kohtuus syömisessä ja juomisessa.
  4. Paasto ja pidättäytyminen tiettyinä päivinä.
  5. Kuukausittainen synnin tunnustus ja Pyhä Ehtoollinen.
  6. Yhden rukoushetken rukoileminen kolmesta päivittäisestä hetkestä.
  7. Viimeisen tahdon ja testamentin laatiminen.
  8. Hyvän esimerkin näyttäminen toisille.
  9. Armeliaisuudesta huolehtiminen toisia kohtaan.
  10. Pidättäytyminen tarpeettomista valoista ja sopimattomasta kielenkäytöstä.
  11. Messuun osallistuminen niin usein kuin mahdollista (ja kuukausittaisiin tapaamisiin).
  12. Yhteiseen rahastoon lahjoittaminen köyhien jäsenten tarpeisiin ja jumalanpalveluksen arvokkuutta varten.
  13. Sairaiden jäsenten luona vierailu.
  14. Kuolleiden jäsenten puolesta rukoilu.

Alkuperäinen Kolmas Sääntö (v. 1221) kokonaisuudessaan:

Tästä alkaa pidättyväisten veljien ja sisarten sääntö:

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

KAPPALE I: JOKAPÄIVÄINEN ELÄMÄ

  1. Tähän veljeskuntaan kuuluvat miehet pukeutukoot vaatimattomaan, värjäämättömään vaatteeseen, jonka hinnan ei tule ylittää kuutta Ravennan soldia kyynärältä, ellei välitöntä ja välttämätöntä syytä erivapauteen anneta. Ja vaatteen leveys ja ohuus tulee harkita sanottuun hintaan.
  2. Heidän tulee pitää ulkovaatteitaa ja turkistakkejaan ilman avointa kaula-aukkoa, kiinni ommeltuna tai leikkaamattoman, mutta varmuudella nauhoitettuna, ei avoimena kuten maalliset ihmiset niitä pitävät; ja he pitäkööt hihansa suljettuina.
  3. Sisaret vuorostaan pitäkööt ulkoasua tai tunikaa, saman hintaista ja vaatimatonta laadultaan; tai ainakin heillä on oltava ulkoasun kanssa valkoinen tai musta alusviitta tai alushame, tai suuri pellavakaapu ilman poimuja, jonka hinnan kyynärältä ei tule ylittää kahtatoista Pisan denaaria. Kuitenkin mitä tähän hintaan ja heidän pitämiinsä turkisviittoihin tulee, erivapaus voidaan antaa naisen omaisuuden ja paikan tapojen mukaan. Heidän ei tule käyttää silkkisiä tai värjättyjä huntuja tai nauhoja.
  4. Ja sekä veljien että sisarien turkispukineitten tulee olla ainoastaan lampaan villaa. Heidän on sallittua käyttää nahkakukkaroita ja vöitä, jotka on ommeltu yksinkertaiseen tapaan ilman silkkilankaa, eikä muun laista. Myös muut turhat koristukset saavat jäädä syrjään Vierailijan pyynnöstä.
  5. Heidän ei tule mennä sopimattomiin juhliin tai näytöksiin tai tansseihin. Heidän ei tule antaa lahjotuksia näyttelijöille, ja heidän tulee kieltää huonekuntaansa lahjoittamasta.

KAPPALE II: PIDÄTTYMINEN

  1. Kaikkien tulee pidättyä lihasta sunnuntaisin, tiistaisin ja torstaisin, paitsi sairauden tai heikkouden tapauksessa, kolme päivää suoneniskennässä, matkustettaessa, tai erityisen suuren juhlan tullessa väliin, nimittäin jouluna kolmeksi päiväksi, uutena vuotena, loppiaisena, pääsiäisenä kolmeksi päiväksi, Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivänä, pyhäinpäivänä ja pyhän Martinuksen päivänä. Muina päivinä kun ei ole paastoa, he voivat syödä juustoa ja munia. Mutta ollessaan uskonnollisten sääntökuntien jäsenten kanssa heidän konventtikodeissaan, heidän on lupa syödä mitä heille tarjotaan. Ja raihnaisia, kivulloisia ja matkustavaisia lukuun ottamatta, tyytykööt lounaaseen ja illalliseen. Terveet olkoot kohtuullisia syömisessä ja juomisessa.
  2. Ennen lounastaan ja päivällistään, lausukoot Herran rukouksen kerra, kuin myös aterian jälkeen, ja kiittäkööt Jumalaa. Muutoin sanokoot kolme Isä meidän-rukousta.

KAPPALE III: PAASTO

  1. Pääsiäisestä pyhäinpäivään heidän tulee paastota perjantaisin. Pyhäinpäivästä pääsiäiseen heidän tulee paastota keskiviikkoisin ja perjantaisin, kuitenkin seuraten muista paastoja, joihin kirkko yleisesti liittyy.
  2. Heidän tulee paastota päivittäin, paitsi raihnaisuuden tai muun puutteen johdosta, läpi pyhän Martinuksen paaston, samaisen päivän jälkeen jouluun saakka, ja läpi suuremman paaston laskiaisesta pääsiäiseen.
  3. Raskaina olevat sisaret ovat vapaita pidättäytymään ruumiillisten sääntöjen noudattamisista  puhdistautumiseensa asti, paitsi vaatetusta ja rukousta koskevista.
  4. Uuvuttavaan työhön osallistuvien sallitaan syödä kolme kertaa päivässä pääsiäisestä Mikaelin päivään. Ja kun he työskentelevät toisille, heidän sallitaan syödä mitä heille tarjotaan, paitsi perjantaisin ja kirkon yleisten paastojen aikaan.

KAPPALE IV: RUKOUS

  1. Kaikkien tulee päivittäin rukoilla seitsemän kanonista hetkirukousta, s.o: Matins, Prime, Terce, Sext, None, Vespers ja Compline. Pappien tulee pitää ne pappien tavoin. Niiden jotka tuntevat psalttaria, tulee sanoa Deus in nomine tuo (Ps.54) ja Beati Immacualati (Ps.119) Legem poneen saakka (jae 33) Primea varten, ja muut hetkirukouksen psalmit sekä Kunnia Isälle; mutta kun he eivät käy kirkossa, heidän tulee sanoa Matinsia varten psalmit jotka kirkko sanoo, tai mitkä tahansa 18 psalmia; tai ainakin sanoa Isä meidän kuten lukutaidottomat missä tahansa hetkirukouksessa. Muuta sanovat kaksitoista Isämeitää Matinsissa, ja kaikissa muissa rukoushetkissä seitsemän Isämeitää ja Kunnia Isälle jokaisen jälkeen. Ja ne jotka tuntevat uskontunnustuksen ja Misere mei Deusin (Ps.51) tulisi sanoa se Primessa ja Complinissa. Jos he eivät sano tuota osoitettuina hetkinä, sanokoot kolme Isämeitää.
  2. Sairaiden ei tarvitse sanoa hetkirukouksia elleivät halua.
  3. Kaikkien tulee osallistua Matinsiin pyhän Martinuksen paaston ja suuren paaston aikana, ellei se ole hankalaa tai toimet estävät sen.

KAPPALE V: SAKRAMENTIT, MUUT ASIAT

  1. Heidän tulee tehdä synnintunnustus kolmesti vuodessa ja käydä ehtoollisella jouluna, pääsiäisenä ja helluntaina. Heidän tulee sovitella lähimmäistensä kanssa ja palauttaa se mikä kuuluu muille. Heidän tulee hyvittää menneet kymmenykset ja maksaa tulevat kymmenykset.
  2. Heidän ei tule ottaa esiin kuolettavia aseita tai kantaa niitä ymäriinsä, ketään vastaan.
  3. Kaikkien tulee pidättäytyä muodollisista valoista ellei välttämättömyys pakota, suvereenin Rooman piispan erivapaudessan sallimissa tapauksissa, s.o., rauhan takia, uskon takia, mustamaalauksen alla, ja todistajana ollessa.
  4. Myös tavanomaisissa keskusteluissaan he tekevät parhaansa välttääkseen valoja. Ja jos joku vannoon ajattelemattomasti kielen lipsahtaessa, kuten tapahtuu siellä missä on paljon puhetta, hänen pitäisi saman päivän iltana, kun hän on velvollinen ajattelemaan tekemisiään, lausua kolme Isämeitää parannukseksi sellaisista valoista. Vahvistakoon jokainen jäsen talouttaan palvelemaan Jumalaa.

KAPPALE VI: ERITYISMESSU JA TAPAAMINEN JOKA KUUKAUSI

  1. Jokaisen kaupungin ja paikkakunnan kaikkien veljien ja sisarten tulee kokoontua joka kuukausi aikana jonka ministerit näkevät sopivaksi, kirkkoon jonka ministerit tekevät tiettäväksi, ja siellä avustaa jumalanpalveluksessa.
  2. Ja jokaisen jäsenen tulee antaa kassanhoitajalle yksi tavallinen denari. Kassanhoitajan tulee kerätä tämä raha ja jakaa se ministerien neuvosta köyhien veljien ja sisarten kesken, etenkin sairaiden ja niiden joilla ei ole mitään hautajaisiaan varten, ja siten köyhien kesken; ja heidän tulee tarjota jotain rahasta kyseiselle kirkolle.
  3. Ja jos se on sopivaa sillä hetkellä, heidän tulee saada joku sääntökuntalainen joka tuntee Jumalan sanaa, kehottamaan ja vahvistamaan heitä jatkamaan sinnikkäästi katumusharjoituksissaan ja armon tekojen suorittamisessa. Ja virkailijoita lukuunottamatta heidän tulee pysytellä hiljaa messun ja saarnan aikana, keskittyneenä liturgiaan, rukoukseen ja saarnaan.

KAPPALE VII: SAIRAIDEN LUONA VIERAILU, KUOLLEIDEN HAUTAAMINEN

  1. Milloin tahansa joku veli tai sisar sattuu sairastumaan, papit, jos potilas antaa heidän tietää siitä, tulevat henkilökohtaisesti tai muiden välityksellä vierailemaan potilaan luona kerran viikossa, ja muistuttamaan häntä katumuksesta; ja jos he pitävät sitä sopivana, heidän tulee tarjota hänelle yhteisestä rahastosta mitä hän saattaa tarvita ruumista varten.
  2. Ja jos sairastava henkilö poistuu tästä elämästä, se on julkistettava veljille ja sisarille, jotka saattavat olla paikalla kaupungissa tai paikkakunnalla, jotta he voivat kokoontua hautajaisia varten; ja heidän ei tule lähteä ennen kuin messu on vietetty ja ruumis jätetty haudattavaksi. Sitten jokainen jäsen kahdeksan päivän aikana poismenosta sanoo vainajan sielulle: messun, jos hän on pappi; viisikymmentä psalmia, jos hän ymmärtää psalttaria, tai ellei, sitten viisikymmentä Isämeitää ja Requiem aeternam jokaisen lopussa.
  3. Lisäksi joka vuosi elävien ja kuolleiden veljien ja sisarten hyvinvoinnin tähden, jokainen pappi pitäköön kolme messua, jokainen psalttarin tunteva jäsen lausukoon sitä, ja loput sanokoot sata Isämeitää ja Requiem aeternum jokaisen lopussa.
  4. Kaikki joilla on oikeus, tehköön viimeisen tahtonsa ja omaisuutensa jaon kolmen kuukauden sisällä lupauksensa jälkeen, ettei kukaan heistä kuolisi ilman testamenttia.
  5. Liittyen rauhan tekemiseen veljien ja sisarten ja ei-jäsenten kesken, tehtäköön mitä ministerit pitävät soveliaana; vaikka, jos se sopii, neuvottelemalla johtavan piispan kanssa.
  6. Jos vastoin heidän oikeuksiaan ja etuoikeuksiaan, niiden paikkakuntien pormestarit tai maaherrat joissa he elävät, aiheuttavat hankaluuksia veljille ja sisarille, paikkakunnan ministerit tehkööt mitä pitävät sopivana, johtavan piispan neuvosta.
  7. Jokainen jäsen hyväksyköön ja uskollisesti suorittakoon muiden hänelle määrättyjen virkojen palvelutehtävän, vaikka kuka tahansa voi vetäytyä virasta vuoden jälkeen.
  8. Kun joku haluaa astua tähän veljeskuntaan, palvelijat huolella tiedustelkoot hänen tilanteensa ja ammattinsa ja selittäkööt hänelle veljeskunnan velvollisuudet, etenkin sen palauttamisen mikä kuuluu muille. Ja jos hän tyytyy siihen, puettakoot hänet kuvatulla tavalla, ja hänen täytyy hyvittää velkansa, maksaen rahaa luvattujen ehtojen mukaan. Heidän tulee sovittaa itsensä lähimmäistensä kanssa ja maksaa kymmenyksensä.
  9. Kun näihin yksityiskohtiin on myönnytty, vuosi on kulunut ja hän vaikuttaa sopivalta, vastaanotettakoon hänet joidenkin hienotunteisten veljien neuvosta tällä ehdolla: että hän lupaa koko elämänsä ajan noudattaa kaikkea tässä kirjoitettua, tai tullaan kirjoittamaan tai kumoamaan veljien neuvosta, paitsi ministerien myöntämän pätevän erivapauden tapauksessa; ja että hän, ministerien kutsumana, tulee hyvittämään jos hän on tehnyt jotain vastoin tätä ehtoa. Ja tämä lupaus on pantava paperille silloin ja siellä, julkisen notaarin toimesta. Niin kukaan ei tee poikkeusta, ellei se omaisuuden ja aseman huomioon ottaen vaikuta suotavalta pappien mielestä.
  10. Kenenkään ei tule lähteä tästä veljeskunnasta ja siitä mitä tähän sisältyy, paitsi astuakseen uskonnolliseen sääntökuntaan.
  11. Kerettiläistä tai henkilöä jolla on huono maine kerettiläisyyden tähden, ei tule vastaanottaa. Jos häntä epäillään siitä, hänet voidaan päästää, jos muuten sopii, kun hänet on vapautettu syytteistä piispan edessä.
  12. Naimisissa olevia naisia ei tule vastaanottaa, paitsi aviomiestensä suostumuksella ja luvalla.
  13. Veljiä ja sisaria jotka on häädetty veljeskunnasta parantumattomina, ei tule ottaa uudelleen, paitsi jos se miellyttää kohtuullista osaa veljistä.

KAPPALE VIII: OIKAISU, ERIVAPAUS, VIRKAILIJAT

  1. Minkä tahansa kaupungin tai paikkakunnan ministerit raportoivat veljien ja sisarten julkiset hairahdukset rangaistusta varten. Ja jos joku osoittautuu parantumattomaksi neuvottelun jälkeen joidenkin hienotunteisten veljien kanssa, hänestä pitäisi ilmoittaa ja poistaa hänet veljeskunnasta, ja se pitäisi julkistaa kokouksessa. Lisäksi, jos kyseessä on veli, hänestä pitäisi ilmoittaa pormestarille tai maaherralle.
  2. Jos joku saa tietää että veljiin ja sisariin liittyvä skandaali on tekeillään, hän raportoikoot siitä ministereille, ja saakoon mahdollisuuden raportoida siitä ylemmille. Hänen ei tarvitse pitäytyä raportoimaan siitä, jos kyseessä on mies vastaan vaimo.
  3. Vierailijalla on valta antaa vapautus kaikille veljille ja sisarille mistä tahansa näistä kohdista, jos se on hänestä suotavaa.
  4. Kun vuosi on kulunut, ministerit veljien avustuksella valitkoot kaksi uutta virkailijaa; ja uskollisen kassanhoitajan, jonka tulee antaa varat veljien ja sisarten ja muiden köyhien tarpeisiin; ja sanansaattajat jotka ministerien käskystä julkaisevat mitä veljeskunta sanoo ja tekee.
  5. Kaikkiin yllä mainittuihin kohtiin kukaan ei ole velvoitettu syyllisyydestä, vaan katumuksesta; kuitenkin niin että jos tultuaan kahdesti ministerien nuhtelemaksi, hän epäonnistuisi täyttämään määrätyn rangaistuksen, tai jonka Vierailija määrää, hänet velvoitetaan syyllisenä niskoitteluun.

TÄHÄN PÄÄTTYY PIDÄTTYVÄISTEN SÄÄNTÖ.

[Valitettavasti en tunne tarkemmin - enkä ole löytänyt varsinkaan suomeksi tietoa - fransiskaanien sisäistä hierarkiaa. Olen suomentanut Visitor=Vieralija, kuten kirjaimellisesti on; kyseessä on jokin johtava asema. Toiseksi suomensin minister=ministeri; tekstin perusteella ymmärsin, että kyse ei ole "papeista", kuten voisi kääntää, vaan jonkinlaisista esimiehistä. Jos joku tietää näistä, ottakoon yhteyttä! - suom.huom.]

PYHÄN FRANCISCUKSEN KEHOTUS MAALLIKKOVELJILLE JA -SISARILLE (n. 1210-1215)

Kaikki jotka rakastavat Herraa koko sydämestään, koko sielustaan ja mielestään, koko voimallaan, ja rakastavat lähimmäistään niin kuin itseään ja vihaavat ruumistaan paheineen ja synteineen, ja vastaanottavat Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren, ja tuottavat katumuksen arvoisia hedelmiä.

Oi kuinka onnellisia ja autuaita ovat nämä miehet ja naiset kun he tekevät nämä asiat ja jatkavat sinnikkäästi, koska "Herran henki lepää heidän päällään" ja "asuu heidän keskellään", ja he ovat taivaallisen Isän poikia, jonka tekoja he tekevät, ja he ovat Herramme Jeesuksen Kristuksen puolisoita, veljiä ja äitejä.

Me olemme puolisoita kun Pyhän Hengen kautta uskova sielu liittyy Herraamme Jeesukseen Kristukseen, me olemme hänen veljiään kun täytämme "taivaallisen Isän tahdon".

Me olemme äitejä kun kannamme häntä sydämessämme ja ruumiissamme jumalallisen rakkauden ja puhtaan ja vilpittömän omantunnon avulla; me synnytämme hänet pyhällä elämällä, jonka täytyy antaa valoa muille esimerkin kautta.

Oi kuinka kunniakasta on omata suuri ja pyhä Isä taivaassa! Oi kuinka kunniakasta on omata niin kaunis ja ihailtava puoliso, pyhä parakleetti.

Oi kuinka kunniakasta on omata sellainen veli ja sellainen poika, rakastettu, nöyrä, rauhallinen, suloinen, rakastettava ja haluttava yli kaiken: meidän Herramme Jeesus Kristus, joka antoi elämänsä lampaidensa tähden ja rukoili Isää sanoen:

"Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt. Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile. Pyhitä ja siunaa heitä, ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä. Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun, että he olisivat pyhiä olemalla yhtä kuten me olemme. Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni sinun valtakunnassasi."

(Lopun lainaus on mukaelma Joh.17:sta)


©2017 Magdaleena - suntuubi.com