Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

"Anna minulle, rakkailleni ja kaikille ihmisille joka päivä mystisen leivän ehtoollinen, hiljaisuuden ehtoollinen, jonka olet meille nälkään kuoleville lähettänyt ravitsemiseksi ja uudistumiseksi - se joka sitä syö, ei ikinä kuole - armoa tälle päivälle, Jumalan Sana taivaasta, Sinun rakas Poikasi, Herramme Jeesus Kristus; Ainokaisen Poikasi ruumis on tämä leipä, ja siitä tulevat osallisiksi kaikki, jotka asuvat suuressa talossasi, joka on Kirkko. On yksi leipä, joka on yhteinen kaikille, niin kuin me olemme yksi ruumis, jossa on erilaisia jäseniä, mutta joita pitää koossa sama henki: niiden leipä, jotka yhteydessä Kristuksen ruumiiseen vastaanottavat ehtoollisen. Muistuta meitä rakkaudesta jota Hän osoitti meille ja auta meitä ymmärtämään ja arvostamaan sitä ja kaikkea mitä Hän teki tai sanoi tai kärsi.

Anna meille taivaan kastetta ja maan rasvaa; anna meille joka hetki elämänpuun tarjoamaa ravintoa, virvoita sieluamme elämän vedellä; anna meidän päivästä päivään ottaa osaa Sinun Pyhään Leipääsi ja elävän Viinipuun antiin: Anna meille tänä päivänä ravintomme henkisesti, mentaalisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti - vahvistusta, virkistystä, innoitusta, viisautta, kärsivällisyyttä, älyä, ystävyyttä, rohkaisua, rakkautta, myötätuntoa, syleilyä, muistoja, luovuutta Sinun Henkesi loputtomista lähteistä: kaikki mitä tarvitsemme rakastaaksemme ja vastaanottaaksemme rakkautta. Anna meille joka päivä Viisauden leipää ja parannuksen malja jaettavaksi toisten kanssa.

Ei huomenna; älä anna meidän lykätä asioita johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Anna minun tyhjyyteeni ja vastaanottavaisuuteeni Sinun täyteytesi. Suo minun aina täyttyä sinun kirkkaudellasi. Sisäinen läsnäolosi vahvistakoon meitä päivittäin; salli, että tänäänkin tapahtuu sellaista, joka muistuttaa meitä Sinusta, kun me ruumiillisessa heikkoudessamme unohdamme Sinut. Sinä olet suuri elättäjä, lähteemme. Sinun Elämäsi on minun leipäni."

Rukous siirtyy kosmologiasta käytännöllisiin päivittäisiin tarpeisiimme, siirrämme keskittymisemme Jumalasta itseen, ilmaisten riippuvuutta Jumalasta, ei vain elämän tarpeiden osalta vaan itse elämästä.

Kun Jeesus siunasi leivän, se täyttyi Hänen Henkensä voimalla. Pyhän ehtoollisen leipä on henkistä ruokaa, se on mannaa taivaasta, ja henki nääntyy ilman sitä.

"Anna meille" ei ole aivan käsky, mutta jotakin enemmän kuin pyyntö. Olemme laillisesti oikeutettuja johonkin. Meidän täytyy lausua aikomuksemme jos aiomme saada. Olemme kiitollisia siitä että jokapäiväinen leipämme annetaan niin kuin ilma. Meidän täytyy vain suorittaa tehtävämme samalla tavoin kuin hengitämme. Jos huolehdimme ja vaatimalla vaadimme jotain, silloin tuo jokin saattaa jatkuvasti vastustaa ilmestymistä. Mitään ei "anneta" meille tämän sanan tavallisessa merkityksessä. Meille ei voida antaa rehellisyyttä tai uskollisuutta tai muuta ominaisuutta, mutta kun olemme ansainneet sen, s.o. rakentaneet sen itseemme, niin että se on tullut toiseksi luonnoksemme, niin sitä ei voida erottaa meistä, se tulee meidän omaksemme ja ainoastaan tässä merkityksessä voidaan jotakin "antaa" meille, kun on kysymys henkistä elämää tarkoittavista asioista. Tämä rukous mystilliseltä kannalta katsottuna ei ole pyyntö ruumiin ja sielun yhdessä pitämiseksi, vaan muistutus meille, että meidän tulee rakentaa omaa luontoamme ja tehdä se kykeneväksi ottamaan vastaan jumalallista leipää taivaasta, nimittäin totuutta.

Rukoilemme hengellistä pelastusta, kutsumme alas Elämän leipää, kallisarvoisimpia Pyhän Hengen lahjoja, jumalallisen valon kokemista, jotta sielumme voisi kasvaa eikä henkemme nukkuisi tai kuolisi pois, vaan pysyisi elävänä kaikissa vaihtelevissa elämän tilanteissamme. Jumalallinen Rakkaus on jokapäiväinen leipämme. Mikä on jokapäiväinen leipä, jota kaikki ihmiset tarvitsevat? Ei maallinen ylläpito, vaan tuo rakkauden Leipä, joka tekee sydämemme uudeksi joka aamu ja herättää ne uuteen elämän kevääseen joka päivä. Sillä niin kovat ovat elämän olosuhteet meille kaikille, että se on Rakkaus jota tarvitsemme tekemään taakastamme helpomman. Tuo Rakkaus on kaikkialla, mutta me emme näe sitä. Tarkoittakoon rukouksemme silloin: "Opeta meitä näkemään tämä Rakkaus, tämä jokapäiväinen leipä kaikkialla." Sillä se on olemassa meitä varten, jos vain ojennamme kätemme vastaanottamaan. Niin vaikeaa kuin elämä saattaakin olla meille kaikille, Hänen lapsilleen jokainen tilaisuus elämässä voi tulla mahdollisuudeksi rakastaa.

Ilmaistaan alttius joka päivä ottamaan vastaan yhä enemmän jumalallista sielun ravintoa, jonka havaitsemme mahdollisuuksina kasvaa, palvella muita, elää luovemmin, iloisemmin ja tietoisesti. Yhteytemme Jumalaan täytyy olla elävä (tässä ja nyt): "Nyt on otollinen aika" - meidän täytyy tänä päivänä hyväksyä pyhä hetki lahjana häneltä, meidän täytyy ymmärtää Jumala nykyhetkessä ja että me olemme Jumalan välikappaleita ja ilmauksia. Manna erämaassa on Vanhan Testamentin prototyyppi tästä: emme voi varastoida sitä. Se tulee tänäpäivänä täksi päiväksi. NYT on myös ikuisuus. Ajasta ikuisuuteen. Eilisen syyllisyys ja huomisen huoli saavat väistyä. Jumalan oma elää tämän päivän todellisuudessa. Sinun tarvitsee vain luottaa. Meitä opetetaan keskittymään nykyhetkeen, unohtaen tai päästäen irti ajatuksista mitä huominen voi tuoda, nykyisyyden ajattoman viisauden kautta, joka itseasiassa on kaikki mitä meillä on. Meidän tarvitsee olla elossa joka hetki. Me tarvitsemme sellaista ruokaa, joka tekee meidät eläviksi elämämme joka hetki, niin että voimme ravita uskoamme, rakkauttamme, lujuuttamme ja kestävyyttämme. On olemassa niin monia nälkäisiä ihmisiä. Olemme tarttuneet ajatuksiin ja käsityksiin ruokana. Vaikka Jeesus antoi meille leipää, me yhä syömme ajatuksen. Leipä jonka Jeesus ojensi sinulle, meille, on todellista leipää. Me vain yritämme syödä sanan leipä tai käsityksen leivästä. Jos tulet takaisin nykyhetkeen, täysin elävänä, tulet ymmärtämään että tämä on todellista leipää, tämä leipäpala on koko kosmoksen ruumis.

Kreikaksi "enemmän kuin tarpeeksi leipää". Me olemme pihejä vastaanottaessamme rajoitetusti Jumalan ääretöntä Hyvää. Leipä voidaan tulkita sekä hengellisesti että kirjaimellisesti. Varhaisten kirkkoisien mukaan artos epiousios, tai kuten Vulgata kääntää, panem supersubstantialem, on "yliaineellinen leipä". Esim. Pyhä Maksimus Tunnustaja pitää tätä tulkintaa parempana kuin kirjaimellista, koska Kristus itse opetti opetuslapsilleen, ettei heidän tulisi tavoitella katoavaa leipää ja huolehtia siitä mitä söisivät, joisivat, tai millä itsensä vaatettaisivat, vaan pikemminkin heidän tulisi etsiä ennen kaikkea taivasten valtakuntaa (Matt.6:25, 33), sillä Isä tietää ja tyydyttää kaikki tarpeemme, joskaan ei välttämättä kaikkia halujamme!

Arameassa Lachma on sekä "leipä" että "ymmärrys". Vulgatassa Luukkaan evankeliumissa on "panem cottidianam", "jokapäiväinen leipä", mutta molemmat ovat käännöksiä samasta kreikkalaisesta termistä.

Operatiivinen sana tässä rukouksen osassa on kreikan sana "epousion"; tämä sana "jokapäiväinen" (kr. epiousios), jota Jeesus tässä käyttää, on epätavallinen; sitä ei itseasiassa löydy mistään muualta Raamatussa tai vanhassa kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Origenes varhain 200-luvulla päätteli, että sanan olivat luoneet evankelistat. Sana "ousia" on itseasiassa platonilaisen filosofian termi, joka merkitsee "olemusta". Kirjaimellisesti epi-ousios="yli-olemuksellinen", "aineen t. substanssin yläpuolella", "se joka on luonnollisen tuolla puolen tai yläpuolella". Kuten Jeesus sanoi, "ihminen ei elä yksin (maallisesta) leivästä".

Jeesus osoitti ettemme voi palvella kahta herraa; Jumalaa ja Mammonaa. Mammona nähdään yleensä tämän maailman - materialismin - herrana, mutta siihen liittyy enemmän. Mammona edustaa dualismia, uskoa kahteen voimaan, nk. hyvään ja pahaan, vastakohtana yhdelle ainoalle jumalalliselle voimalle. Sen takia Paavali sanoo, "Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään" (1 Kor.10:21).

Pyydämme uutta, kaikin puolin oikealla tavalla käytännön elämään asettunutta ihmistä, jolla on kaikki arkielämässä tarvittavat ominaisuudet ja avut. Maallisuuden siunaukset.
"Anna siunauksesi olla maalliselle toiminnalleni, jotta minulla karkea-aineisista tarpeistani huolehtiessani aina on aikaa voidakseni elää Sinun tahtosi mukaisesti. Anna meille tänä päivänä jokapäiväiset velvollisuutemme. Anna meille tänä päivänä voima ja mahdollisuus rehellisesti ansaita jokapäiväinen leipämme ja kaikki muu joka on hyödyllistä ruumiille, mielelle ja sielulle. Me luotamme Sinun tänään antavan meille kaiken tarvitsemamme. Kiitos tänä päivänä jokapäiväisistä ja ikuisista eväistämme, henkisesti, mentaalisesti, fyysisesti ja materiaalisesti, sillä Sinä ylläpidät meitä täydellisesti aina."

Ottaakseni vastaan jokapäiväisen leivän Jumalalta, tarvitsen uuden suhteen maalliseen. Tunnustan, että kaikki maallinen muodostuu henkisestä voimasta ja ideasta. Leipä on "maan ja ihmistyön hedelmä", mutta maa ei kanna hedelmää, jollei se saa aurinkoa ja sadetta ylhäältä.

Vaikka saatamme nauttia yltäkylläisyydestä, tämä muistuttaa meitä kiittämään Jumalaa elättäjänämme ja aina luottamaan Häneen, tietäen kuinka nopeasti elämä voi muuttua. Kaikenlainen puute voidaan aina jäljittää tosiasiaan, että olemme etsineet tyydytystämme jostain toissijaisesta lähteestä Jumalan itsensä, elämän antajan, sijasta. Mahdollisten kanavien lukumäärä on rajaton, mutta Lähde on Yksi.

Joka päivä, joka hetki elämässämme Jumala antaa meille jokapäiväisen leipämme, mutta emme ole tietoisia siitä. Jumala joka tuntee meidän sydämemme paremmin kuin me itse, antaa meille mitä tarvitsemme selvitäksemme tästä päivästä. Emme ymmärrä mitä meille tapahtuu, tai miksi elämme läpi nykyisen tilanteemme. Sen tähden emme osaa arvostaa sitä ja sulattaa sitä täysin.

Elämämme jokaisena hetkenä jumalallisen rakkauden virta läpäisee meidät ja tuo meille henkisen leivän, jonka hyödyllinen vaikutus meidän täytyy sisäistää päivittäin. Emme voi siirtyä eteenpäin Jumalan suunnitelmassa, jos vaadimme että asiat pysyvät samanlaisina. Et voi tehdä mitään hyvää mikä ei ole Jumalan siunaamaa. Ilman Jumalaa mikään ei menesty vaikka kuinka kovasti yrittäisit yhä uudelleen.

"Suo meille avoin mieli ja kyky vastaanottaa yltäkylläistä, intuitiivista opastusta, ja sen hyväksymistä, että Jumalan kanssa kaikki on mahdollista. Anna meille mitä me tarvitsemme kasvaaksemme. Tule joka päivä kehittämään velttoa luontoani. Älä anna minun kääntyä sen puoleen joka on helppoa ja aineellista ja tuttua. Anna minun turvautua mysteeriin, anna minun turvautua näkymättömään. En enää ole riippuvainen aineellisesta omaisuudesta vahvuuteni lähteenä, vaan katson Sinun puoleesi kaikessa. Kiitos Sinulle, Isä, yltäkylläisestä elämästä kaikille, kaikkialla."

Hengellinen leipä on paljon tärkeämpi kuin aineellinen. Se tarkoittaa kaikkia asioita joita vaaditaan terveeseen, vapaaseen, harmooniseen elämään. Ensin sinun täytyy haluta sitä. Me vastaanotamme rukouksen avulla. Se on portti, jonka kautta kaikki maiset ongelmat ratkeavat, eikä toisin päin. Kuka tahansa joka isoaa hengellistä leipää, on jo saavuttanut tietyn tason polulla (ks. Joh.6:53). Se on hyvin todennäköisesti myös esimakua messiaanisesta ateriasta.

Tyydytä sydänten nälkä. Siellä missä myötätunto työskentelee, kaikenlainen leipä, kaikki mikä ravitsee ihmisen olemusta, annetaan oikeudenmukaisesti, niin että jokaisella ihmisellä maailmassa voi olla puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, tarpeeksi ruokaa, terveydenhoito, pääsy opiskelemaan, ja niin ollen terveellisen elämän perusta. Ruoka jonka syömme, vesi jonka juomme, rakkaus jonka jaamme, ja katto pään päällä; jopa jokapäiväinen tehtävämme, olipa se kotona tai töissä, kaikki muodostavat elämän leivän.

"Suo meidän antaa jokapäiväisestä leivästämme niille, joilla ei ole yhtään. Salli meidän vastaanottaa, kuten annamme tuon oikeuden toisille. Olkaamme aina kiitollisia ruoasta jota syömme ja ystävistä joita meillä on. Sinä uudistat ja ruokit meidät päivittäin rakkautesi läsnäololla, toistemme rakkaus ja saamamme ruoka ovat lahja, jonka kiitollisesti hyväksymme! Kiitos, että palautat meidät yltäkylläisyyteen, opettaen meille kiitollisuutta ja kuinka antaa kuten Sinä annat ja tekemään rakkauden läsnäolevaksi kuten Sinä olet Rakkautden läsnäolo, sekä hurskaille että jumalattomille. Auta minua arvostamaan Sinua enemmän, tulemaan kiitollisemmaksi, tyytyväisemmäksi, ja ylistämään Sinua, sillä Sinä olet antelias, huomaavainen Jumala, täynnä myötätuntoa ja armoa.
Niin, meidän leipämme - perheeni, yhteisöni, maani, maailmani...ja koska niin ei tapahdu, anna meille voimaa kysyä MIKSI, työskennellä muutoksen puolesta, antaa aina enemmän, todistaa aina elämäntavallamme, muistaa joka aterialla niitä jotka ovat ilman. Me hyväksymme että annat meille jokapäiväisen mahdollisuutemme olla kaikkea mitä Sinä olet. Jokapäiväisenä leipänä minut annetaan."
 
Voimme alkaa nähdä evankeliumien ihmekertomukset vertauksina spontaaniudesta; ne opettavat meille että Kristuksessa eläminen merkitsee vastaamista toisten tarpeisiin välittömästi. Meidän täytyy antaa koska meille on annettu. "Anna minulle minun jokapäiväinen leipäni" olisi itsekästä. "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme" - minkä tahansa leveyden tai kapeuden saatatkin antaa symboliselle "leivälle" - täytyy olla epäitsekäs. Se merkitsee jokaiselle anojalle: "Minä haluan vilpittömästi, että kaikki saavat tarpeensa tyydytetyiksi." Ja niin muodoin se merkitsee: "minä tyydytän kaikkien ihmisten tarpeet niin pitkälle kuin keinoni ulottuvat."

Auta minua löytämään elämänymmärrys, joka pohjautuu totuuteen, järkeen ja inhimillisyyteen. Kukaan ei voi sulattaa ruokaa toisen puolesta, fyysisesti tai henkisesti, ja meidän kaikkien täytyy kehittää oma ymmärryksemme jumalallisesta - totuudesta, miksi sitä kutsummekin - tuomitsematta toisten käsityksiä tai koettamatta muuttaa niitä väkisin, siksi että tunnemme olevamme oikeassa. Jumalan läsnäolon toteutuminen on asia jota kellään ei voi olla tai kukaan ei voi tehdä meidän puolestamme. Meidän täytyy aloittaa ajattelemalla Jumalaa, mutta tämän pitäisi johtaa oivallukseen, joka on kokemus, "luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy" (Hepr.11:1).
Itsemme ravitaksemme meidän tulee miettiä ja mietiskellä syvällisesti, vaikkapa vain muutaman minuutin ajan, sitä mitä me todella olemme ja mitä varten me olemme olemassa täällä, kunnes saamme intuitionomaisen käsityksen siitä todellisuudesta. Yleinen virhe on olettaa, että Jumalan muodollinen tunnustaminen tai puhuminen Jumalallisista asioista riittää, mutta se on kuin olettaa, että ruokatarjottimen katsominen tai eri elintarvikkeiden kemiallisesta koostumuksesta keskusteleminen on sama asia kuin todella syödä ateria.
Oivallus tulee kuin varas yöllä, spontaanisti säännöllisen päivittäisen rukouksen tuloksena, sitä ei voi saavuttaa tilauksesta. Me olemme malja, ja malja sisältää kaiken voiman joka täyttää sen...täyttää sydämemme ylitsevuotaen.

Tämä lause on tekemisissä antamisen ja saamisen kysymysten ja opetusten, ja toisten kanssa harmonisesti työskentelemisen kanssa. En voi sanoa "Anna meille..." jos olen laiska ja odotan, että kaikki ojennetaan valmiina tai pysyn välinpitämättömänä veljieni ja sisarteni tarpeille.


©2017 Magdaleena - suntuubi.com