Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Oi Hengittävä Elämä, Siunattu Yksi, meidän kaikkien rakastaja, kaikkein pyhin, viaton ja puhdas, jota mysteeri verhoaa; Paljasta kuka olet: Suuri Taomme, Korkein Valo, Absoluuttinen ääretön olemus, Täydellinen Toteuttaja, Olemuksemme Lähde, Syntymämme Ykseydessä, Luoja, Lunastaja, Lohduttaja, Vapahtajamme, Herramme Jeshua, Ystävä, Ikuinen Henki, Elämän Antaja, maan tekijä, tuskan kantaja, Hyväätekevä Kärsimys, maailman sydän, joka aina seisot heikkojen, voimattomien köyhien ja hylättyjen kanssa.

Koko luomakunnan rakastava ja rakastettu Isä-aspekti, jossa on taivas ja joka asut ikuisessa Kosmoksessa, ilmenemättömän alueilla, ja olet läsnä kaikessa ja luomakunnan kaikilla tasoilla, maailmankaikkeuden sisällä ja tuolla puolen, huolenpitäjäni, joka rakastat minua rakkaana lapsenasi, joka annoit Poikasi kuolemaan puolestani.
 
Äitimme maassa, jumalallinen luonnossa. Sinä, joka olit, joka olet, ja tulet olemaan se kuolematon hyvyys, joka piilee henkemme sisimmässä syvyydessä, sydämemme Jumala, Elävä Totuus, joka on kuolemattomassa sielussani, joka olet minussa ja jossa minä olen, jumalallinen kipinä, todellinen itse, äärimmäinen tietoisuus, luomisen energia joka elät korkeimmassa ajattelussani, todellinen identiteettimme;
Sinä olet puhdas Tietoisuus äärettömän myötätunnon ja autuuden tilassa. Levitköön Sinun läsnäolosi sädekehä kaikkien mielten ylle. Sinä loit minut ja rakastat minua ikään kuin olisin osa Sinua itseäsi, Sinä olet oleminen, elämä minussa. Sinä loistat meissä ja meidän ympärillämme. Me olemme yhtä Sinun kanssasi täällä maan päällä, kuten olemme taivaissa.
Oi taivaallinen Isä, tunnista Poikasi rukous, tunnista Poikasi Henki, joka rukoilee Sinua meidän puolestamme. Sinä rakastit meitä ensin, ja sekin on Sinun lahjasi, että osoitamme Sinulle vastarakkautta. Sinä toivotat minut aina tervetulleeksi takaisin.

Johdanto, ulkokuorella oleva osoite. Muistuttaa ihmiselle hänen taivaallisen, kuolemattoman minänsä olemassaolosta: Meidän tulisi unohtaa itsemme täydellisesti - todellinen itsemme on yhtä Jumalan kanssa. Meditoidessamme lausetta "Isä meidän", meidän täytyy muistaa että todellinen luontosi joka on sinä, on Kristus (tai Buddha, tai Krishna) sinussa. Sinä et ole ruumiisi, et myöskään ole tunteesi tai ajatuksesi. Et ole edes mielesi. Sillä mielesi on vain sielusi hieno instrumentti. Jokaisen ihmisen sisällä on tämä henkinen Itse, joka syntyi henkisestä lähteestä, ja tuo lähde on "Isä taivaissa".
Jeesus sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä". Emme voi koskaan tulla erotetuksi tästä rakastavasta läsnäolosta. Isää pidetään kaikissa taivaissa olevana, so. kaikilla tasoilla missä ihanteemme voi paljastaa itsensä. Jumala on kaikkialla läsnäoleva, kaikkivoipa ja kaikkitietävä. Hänen taivaansa ei ole kaukana, Hänen elämänsä välähtää kauttamme joka päivä.
 
Vaikka sanotaan "Isä meidän", se ei merkitse että Jumala on mies. Jumala on sekä jin että jang, kuten 1 Moos.1:27:ssä sanotaan: "Jumala loi ihmisen kuvakseen... mieheksi ja naiseksi..."

"Minä olen sinut nimeltä kutsunut", Jumala sanoo (Jes.43:1), ja ihminen vastaa kutsumalla Jumalaa nimeltä. Jeesuksen meille opettamassa rukouksessa tuo nimi on ensimmäisenä sanana: Abba, Isä. Arameassa abba-viittaus ei ole sen paremmin miehinen kuin naisellinenkaan. "Abba" ilmaisee sekä kunnioitusta, jolla puhutellaan itseä arvokkaampaa henkilöä, että läheistä henkilökohtaista suhdetta puhujan ja puhuteltavan välillä. Usein kuulee sanottavan, että "Abba" oli sana, jota vain aivan pienet lapset käyttivät isästään, ja voitaisiin kääntää vaikkapa "Isi" tai "Isukki"; tämä ei kuitenkaan pidä aivan paikkaansa, vaan on osoittautunut, että myös aikuiset ihmiset saattoivat Jeesuksen aikana kutsua Isäänsä tällä nimityksellä.
Kreikan sana "taivaalle" - ouranos - ei merkitse ainoastaan enkeleitä ja harppuja pilven päällä-taivasta, vaan itse taivaankannen ääretöntä, absoluuttista, iankaikkista luontoa, "jolla aurinko kulkee matkansa ja johon tähdet on kiinnitetty." Meditoi sitä, sanojen tuolla puolen, itse taivaankaari, ääretön, absoluuttinen, iankaikkinen.

Löydä oma täydellisyytesi, joka on jo olemassa, vaikka se saattaa olla verhottu ja kätkössä. Kutsu taivaalliselle Isälle (Poika ja Pyhä Henki ovat samaa olemusta). Saamme sanoa "Isä", koska Poika oli veljemme ja on ilmoittanut meille Isän ja koska meistä Kristuksen työn kautta on tullut jälleen Jumalan lapsia. Hänen Isänsä, sinun Isäsi - niiden henkien perheen pää, jotka ovat ruumiillistuneina, ja niiden, jotka ovat ruumiittomassa tilassa.
Pitäen mielessä kuinka Paavali jakaa ihmisen ruumiiseen, sieluun ja henkeen, voimme pitää Isää meidän jokaisen sisässä tuon Jumalallisen Älyn aspektina, jonka kaltaiseksi meidän korkein velvollisuutemme on tulla.

Rukous tekee universaalista, transsendentista ja äärettömästä kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja-Jumalasta immanentin, persoonallisen ja tavoitettavan. Jumalasta "tuolla" tulee Jumala "täällä". Isä meidän käsittää itsessään suhteen Jumalan ja ihmisen välillä, kuten vanhemman ja lapsen. Tässä on Isä Jumala, joka välittää lapsistaan, jolla on meidän ongelmillemme herkkä sydän, jonka katse on aina meidän kärsimyksissämme, ja jonka korvat ovat aina avoinna meidän huudoillemme. Kun ajattelet MEIDÄN ISÄÄMME, ajattelet Jumalaa; etkä voi ajatella Jumalaa ilman että Jumala ajattelee sinua.

Me emme ole vain hiukkasia eksyksissä avaruuden äärettömyydessä, vaan meidät on verhottu Jumalan huolehtivaan rakkauteen. Tämä jättää pois kaiken mahdollisuuden, että Jumaluus voisi olla taipumaton ja julma tyranni, jota teologia usein kuvaa, etäisenä, pelottavana voimana jota lähestytään pelossa ja vavisten. Emme ole orjia tai palvelijoita, joiden rooli on ainoastaan totella isäntäänsä pienestä palkkiosta. Me voimme kutsua itseämme Jumalan valtakunnan perillisiksi. Me kuulumme Isämme luo ja taivas on kotimme. Sana "taivas" viittaa sisäiseen maailmaan (eli henkiseen maailmaan).

"Isä" kertoo meille Jumalan hyvyydestä ja armosta, opettaen Hänen suhteensa läheisyyttä meitä kohtaan ja inspiroiden luottamusta ja rakkautta; "joka olet taivaissa" antaa edeltäville sanoille tasapainoa, puhuen Jumalan suuruudesta ja majesteetista, julistaen Hänen ääretöntä korkeuttaan yläpuolellamme, täyttäen meidät nöyryydellä ja kunnioituksella. Tämä ei alenna meitä, ei ollenkaan! Tämä tunnustaa ihmeen, joka on Jumalan luomakunta ja rooli Luojana!

"Taivas" johon tässä viitataan, ei ole sovinnainen arvollisten kuoleamanjälkeinen tila, itämaalaisten "deevakhan"; Taivas ei ole paikka, vaan paremminkin tietoisuudentila: "olla taivaissa" on ymmärtää Jumala omassa tietoisuudessamme, se on Hänen suoraa tuntemistaan. Jumala ei ole siellä missä taivas on, vaan taivas on siellä missä Jumala on. Sinun täytyy tehdä taivas sielustasi, niin että Isä voi asuaa siinä. Hän on sinussa, kuitenkin taivaissa, koska sielusi on taivaissa. Tunnustus, että Jumala on kaikkialla läsnä. Taivas on harmoniaa, helvetti on disharmoniaa eli totuuden tietämisen puutetta.

Affirmaatio, että maailmankaikkeuden luova voima on autuuden tila. Taivas edustaa Jumalaa eli ensimmäistä Syytä; se viittaa myös Jumalan läsnäoloon. En voi sanoa "joka olet taivaissa", jos kulutan niin paljon aikaa maallisten kanssa, etten kokoa aarteita taivaaseen, missä kaikki on käänteistä, ylösalaisin, missä ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.

Sielu antautuu ja omistautuu täydellisesti Jumalalleen, levittäytyen avautuneena Hänen eteensä:

"Annan Sinulle, oi Jumala, kaikki isänoikeudet itseeni nähden, joihin haluan mukautua lapsenomaisesti taipuen! Haluat kuulla mieluummin sanan Isä kuin isäntä. Muistuta meitä jatkuvasti, että olet vanhempi kaikille lapsillesi, keitä hyvänsä he ovat ja mistä ikinä tulevatkin. Henkien Isä, kuule hengellisiä lapsiasi, jotka palvelevat Sinua Hengessä. Me olemme lähtöisin samasta Isästä ja pyydämme samoja asioita. Emme pyydä itsellemme mitään erityistä, koska me olemme yhden ruumiin jäseniä ja meitä virvoittaa sama Henki, niin me pyydämme sitä mikä on meille kaikille hyväksi."

Tunnustaessamme, että toiset ovat aivan yhtä riippuvaisia Herrasta - me kaikki tulemme samasta lähteestä ja meidät on tehty samasta substanssista - se voi johtaa vain suurempaan kunnioitukseen kaikkea ihmiselämää kohtaan, riippumatta väristä, uskonnosta, politiikasta yms. En voi sanoa "Isä", ellen demonstroi suhdetta jokapäiväisessä elämässä. En voi sanoa "meidän", jos uskonnossani ei ole tilaa toisille ihmisille ja heidän tarpeilleen. Näihin kahteen sanaan Jeesus sisällytti kaikki. Jeesus haastoi aikansa juutalaisen yhteisön taipumuksen murtaa itsensä ja Jumalan nimessä torjua jotkut omista jäsenistään.

Lausuessamme "Isä meidän" suljemme rukoukseemme, siunaukseemme, koko ihmiskunnan, sillä sama Isä, sama hyvyys, on jokaisen ihmisen tajunnan taivaissa. Rukous auttaa meitä pääsemään ulos rajoittuneisuudestamme, persoonallisuutemme vankilasta, ymmärtämään ja kokemaankin ihmisten yhteenkuuluvaisuuden, yhteistajunnan eli Isän, josta kaikki olemme syntyneet.

Etsi taivasta, etsi Jumalaa lähimmäisesi sielussa, jopa sen jonka torjut. Tulemme tietoisiksi Jumalan läsnäolosta olemuksessamme ja maailmassa. "Meidän" viittaa ihmiskunnan veljeyden ja sisäisen yhteyden totuuteen, se muistuttaa meille että tämä rukous ei ainoastaan saa aikaan vertikaalista suhdetta Isän kanssa, vaan horisontaalisen siteen muihin rukoilevassa kristillisessä yhteisössä. Meidät on tehty veljiksi ja sisariksi Kristuksessa. Niin tämä rukous on ihmisten veljeyden tunnustaminen ja sisäiseen jumalaan vetoaminen.

Tässä meitä muistutetaan, että kristittyjen pitäisi rukoilla yhdessä ja aina toistensa puolesta. Kun rukoilemme itsemme puolesta, rukoilemme koko ihmiskunnan puolesta koska olemme jokainen jäseniä Jumalan ruumiissa. Missä tahansa on rakkautta ja hyvyyttä, siellä on pieni siivu taivasta.


©2017 Magdaleena - suntuubi.com