Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Viisautta Herran rukouksesta

Herran rukous (eli Isä meidän) on kaikkein tunnetuin kristillinen rukous. Herran rukouksen tutkiminen voi vahvistaa koko kristillistä rukouselämääsi. Keskity seuraaviin kuuteen olennaiseen tiedon muruseen, jotka on poimittu Herran rukouksesta, ja jotka auttavat elämään rukoilevampaa elämää.

  • Yhdessä rukoileminen on Jeesuksen ensimmäinen tavoite
  • Rukoile persoonallista Jumalaa, ei titteliä
  • Antaudu avaamaan ovi Jumalan siunauksille
  • Elä luottamuksen elämää, päivä kerrallaan
  • Tieto tekemistäsi ja sinulle tehdyistä synneistä alleviivaa Jumalan armon syvyyttä
  • Rukoile suojelusta vaarallisessa maailmassa

Laula pehmeästi Isä meidän rukous itseksesi. Pidä parin minuutin hiljaisuus.

Printtaa itsellesi pdf-tiedostosta nyt uusi ja täydennetty Herran rukous posteri, jossa rukouksen lauseet on kuvitettu raamatullisilla aiheilla, ja takana on taulukko, jossa sen sanoja verrataan psalmiin 23, autuuden julistuksiin, seitsemään sakramenttiin, seitsemään sanaan ristillä ja seitsemään luomispäivään:  valaise mieltäsi uusin oivalluksin, jotka auttavat näkemään tämän rukouksen valtavan korkeuden!

Ensimmäinen asia jonka huomaamme, on, että rukous luonnollisesti jakautuu seitsemään lauseeseen. Tämä on hyvin ominaista itäiselle traditiolle. 7 symboloi yksilöllistä sielua. Rukous noudattaa Jeesuksen ajalle tunnusomaisia piirteitä. Jokaisen rukouksen tuli tuolloin käsittää seitsemän pyyntöä. Lisätty kahdeksas lause ei ole osa rukousta. Toisaalta rukouksen tuli olla rakenteeltaan kolmiosainen. Rukous alkoi aina Jumalan ylistyksellä, "shema". Siihen liittyivät yksilön omat pyynnöt, "tefillaa". Ja rukous päättyi kiitokseen, "hoodajaa". Herran rukous jakautuu kolme kertaa kolmeen. Sen voi nähdä rakentuvan myös kahdesta osasta: 1. Eksoteerisesta osasta, joka ainoana osana oli tuttu tavallisille läntisille katolisille; 2. Esoteerisesta osasta, joka on ollut tuttui idän kirkoille, ja jonka lausuminen varattiin papeille (=doksologia).

 Kolme ensimmäistä lausetta ovat tie Jumalan valtaistuimen askelmien eteen, jos niistä koituu sielussa elämys! Ne ovat yhdensuuntaisia vanhan juutalaisen Kaddish-rukouksen avaussanojen kanssa. Tälle rukoukselle löytyy kyllä irrallisia vastineita juutalaisesta rukouskirjallisuudesta. Silti se muodostaa kokonaisuuden, jolle ei ole vertaista. Tutkijat ovat nykyisin yhtä mieltä siitä, että rukous alkaa aramean sanalla abba ja että Jeesuksen voidaan siksi olettaa opettaneen opetuslapsiaan rukoilemaan arameaksi, jokapäiväisellä puhekielellä, ei hepreaksi, klassisella kirjoitettujen tekstien kielellä. Jeesuksen aikana Raamattua luettiin julkisesti vain hepreaksi, ja rukoukset tuli lausua tuolla kielellä. Kun Jeesus hyväksyi aramean rukouksen ja jumalanpalveluksen kieleksi, hän otti jättiläismäisen askeleen ja teki samalla mahdolliseksi sen, että Uusi testamentti kirjotettiin kreikaksi ja käännettiin sitten muille kielille. Juutalaisuudella ja islamilla on oma pyhä kielensä, kristinuskolla sen sijaan ei.

Seuraa keskustelu Jumalan kanssa. Ihminen asettuu aluksi hengessään oikeaan suhteeseen näkymättömään maailmaan, Jumalaan, hyvään ja pahaan. Seuraavaksi ihminen mielessään asettuu oikeaan suhteeseen ympäröivään näkyvään maailmaan, elämänoloihin fyysisessä maailmassa. Lopuksi ihminen asettuu oikeaan suhteeseen omaan alempaan itseensä.

Kolme henkistä rukousta aloittavat - puhtaasti henkistä - jotka sisältävät henkisen pyrkimyksen ja ponnistuksen. Ne ovat jotta ylevimpiä mahdollisia käsitteitä Jumalasta voidaan elätellä, että Hänen valtakuntansa perustettaisiin, että Hänen tahtonsa tehtäisiin. On selvää että nämä rukoukset viittaavat itsen pyhittämiseen, antamiseen rukouksessa, ei saamiseen, ja jatkuvaan kehittymiseen pyhyydessä. Seuraavat kolme rukousta kattavat ihmisten olosuhteet ja tarpeet: 1) ihmisten fyysisten tarpeiden täyttämiseksi; 2) keskinäisen ystävällisyyden ja itsensä hillitsemisen puolesta, jota korostaa muistutus, että me kaikki tarvitsemme pidättymistä ja armeliaisuutta Taivaalliselta; 3) helpotusta kaikenlaisesta koettelemuksesta, ja vapautusta - fyysistä, mentaalista, moraalista (se on, henkistä). Kolmea ensimmäistä pyyntöä kutsutaan usein "sinä-pyynnöiksi", koska ne katsovat maailmaa ylhäältäpäin. Sitten seuraavat nk. "me-pyynnöt".

Ensimmäiset viisi sanaa sisältävät koko rukouksen, muut sanat ovat selitystä. Rukouksen tuli Jeesuksen aikana olla aina monikkomuodossa. Anoja samasti itsensä kansansa ja seurakunnan tarpeisiin. Rukous ei saanut olla itsekkyyden tulkkina. Tässä on rukous, joka uhrataan kollektiivisesti (vaikka anoja olisi yksin); se painottaa pyrkimyksiä, joita ei voi saavuttaa kuin kollektiivisesti ja kuitenkin kutsuu esiin jokaisen palvojan parhaan voimanponnistuksen. Ja kolmessa erityisesti inhimillisessä anomuksessa se yhdistää ihmiset niin läheisesti, että he eivät voi rukoilla vilpittömästi lupaamatta ja toimimatta lupauksensa mukaan. Kaikki nämä anomukset ilmaisevat tuntoa epätäydellisyydestä (kaipauksella edistyä kohti täydellisyyttä), tuntoa kuulumisesta tosiimme ja yhteistä tahtoa suojella, auttaa ja hillitä itsemme toinen toistemme kanssa, ja tunnustusta että tämä on Jumalan tahto.

Kun harkitsemme Paternosterin varsinaisia sanoja ja sanoja jotka esittelevät sen, näemme että sen tarkoitus on vastakkainen sille mitä sinä siihen luet. Se on oppitunti ystävällisyydessä ja toveruudessa, jonka pyhittää ajatus Jumalasta. Se ilmaisee vastuumme tovereidemme fyysisistä ja ylifyysisistä tarpeista. Se ilmaisee uskonnollista kauhistusta veljiemme ja sisariemme sortamisesta tai harhaanjohtamisesta, ja uskonnollista velvollisuutta suojella heitä kaikelta pahalta, puutteenalaisuudesta riettauteen tai jumalanpilkkaan, joilta pyydämme Jumalaa suojelemaan meitä, varsinaisia anojia. Ei epäilystäkään, että todellisessa historiassa se on neuvonut monia kristittyjä jakamaan kannikkansa tai varallisuutensa, pidättymään oikeuksiensa kovasta vaatimisesta tai toisten viettelemisestä, ja tuntemaan inspiraatiota pyhään perheeseen kuulumisesta. Kun arvostamme sen monikollisuutta, se lakkaa olemasta vetävä huuto jonka on tarkoitus lepytellä vihaista jumaluutta, ja siitä tulee rakkauden ja toveruuden pyhitys, uhri pikemminkin kuin vaatimus.

Yhteenveto: Herran rukous kertoo meille mikä Jumala on, mikä ihminen on, kuinka maailmankaikkeus toimii, kuinka meidän tulee toimia, kuka meidän lähteemme on, kuinka tarpeiden tyydytys toimii, kuinka voittaa elämän suurimmat vaikeudet anteeksiannolla, ja kuinka kirkastaa Jumala. Isä meidän-rukousta voidaan pitää Jeesuksen kalleimpana testamenttina omilleen. Ainoa suurempi lahja Herraltamme on Hän itse. Rukous on henkilökohtaisinta, mitä me omistamme Jeesukselta. Henki, joka täyttää tämän rukouksen, on tehnyt ihmeitä ihmissydämissä.

Jeesus huomasi persoonallisen rukouksen Jumalalle olevan instituutio. Hän erotti siinä paljon muodollisuutta, paljon turhuutta, paljon itsekkyyttä, paljon hyödyttömyyttä. Hänen suunnitelmansa ei koskaan ollut tuhota vaan täyttää (täydentää, tehdä täydelliseksi) kaikki uskonnon instituutiot, jotka eivät olleet kokonaan huonoja. Sen tähden Hän ensin opetti opetuslapsiaan olemaan loukkaamatta Jumalaa pyytämällä itsekkäästi, vaan jättää Universaali Isä huolehtimaan lastensa todellisista puutteista. Ei ole välttämätöntä informoida Jumalaa; jos olisi mahdollista kiertää Hänen tahtonsa, se olisi tuhoisaa. Sitten Hän opetti heitä olemaan veljellisiä ja sisarellisia, siinä mielessä että heillä todella oli yksi Jumalallinen Isä, ja kantamaan tämän veljeyden rukouksiinsa puhuttelemalla tuota Isää, ja rukoilemaan aina perheenä. Sillä tavoin Paternoster oli rukouksen puhdistamista - suorastaan antiteesi sille mitä individualistinen tulkinta siitä tekee. Sekä Jumalan että ihmisen alentamisen sijasta (kuten individualistinen tulkinta edellyttää) se oli sekä uskon että älyllisen skaalan suuri laajentuminen ihmisessä ja myöskin varjeli jalompaa käsitystä Jumalasta. "Minä" ja "minun" on karkotettu. "Me" ja "meidän" ottavat niiden paikan.

Isä meidän on myös liturgia - sisäinen liturgia - Jumalan työtä sielussa. Didakhe, ensimmäisen vuosisadan lopun tai toisen vuosisadan alun kristillinen ohjekäsikirja kehottaa rukoilemaan Isä meidän kolmesti päivässä.

Jos Kristus olisi sanonut, "kun kaksi tai kolme on koolla yhdessä, minun on vaikea olla teidän keskellänne ellette lausu tätä rukousta", se olisi ollut totuus. Tullaksesi tietoiseksi Kristuksesta, tuodaksesi Hänet kotiisi, meditoi Herran rukousta, sillä nämä ovat Kristuksen sanoja lausuttuna Jeesuksen kautta. Joka kerta kun lausut Herran rukouksen, tuot enemmän taivaan läsnäoloa kotiisi. Ja jos taivasten valtakunta on sisäisesti sinussa, toiset ihmiset tuntevat sen. Kun Herran rukous päättyy, mahtava hahmo kohoaa taivasten taivaalla - ylösnoussut Kristus, Täydellinen Ihminen.

Seuraavien kysymysten avulla voit miettiä omaa suhdettasi Isä meidän rukouksen lauseisiin. (Voit esim. meditoida yhtä rukouksen lausetta viikon jokaisena päivänä.)

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

  1. Kuka ja Millainen on sinun Jumalasi? Miten näet Hänet?
  2. Pelkäätkö tai oletko vastahakoinen lähestymään Jumalaa? Mitkä mielikuvat syventävät läheisyyden tunnettasi Jumalaan, ja auttavat sinua haluamaan lähemmäs?
  3. Mitkä ”säännöt” tai odotukset rukouksesta häiritsevät rukoustasi? Mitkä säännöt tai rakenteet auttavat sinua?
  4. Mitä ajatuksia sinulle herättää puhe Jumalasta Isänä ja miten oma isäsi on vaikuttanut jumalakuvaasi?
  5. Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi ja Jumalan perhettä?
  6. Ajattele Jumalaa isänäsi. Kuinka Jumalan luonto on ilmeinen sinussa? Kuinka tämän sukulaisuuden ja samankaltaisuuden näkeminen muuttaa ajatuksiasi itsestäsi?
  7. Mikä ja missä on sinun taivaasi?
  8. Mikä on Jumalan nimi? Mikä tekee siitä pyhän?
  9. Miten voit omassa elämässäsi pyhittää Jumalan nimen?
  10. Miten Jumalan nimi on häpäisty omassa ympäristössämme ja yhteisöissämme?
  11. Kuinka kunnioitat omien ajatustesi pyhyyttä?
  12. Millä tavoin haluaisit syventää suhdettasi Jumalaan? Mitkä ovat resurssisi sen tekemiseen?
  13. Mitä Herran rukouksen avauslauseet merkitsevät sinulle?

Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

  1. Ota sanomalehti tai kuuntele uutislähetystä tänään, ja pane merkille pääuutiset. Heijastavatko ne sitä mitä uskot Jumalan haluavan maailmaa kohtaan? Rukoile jokaisen uutisissa mainitun tilanteen ja henkilön puolesta.
  2. Mikä on taivaallista sinun elämässäsi?
  3. Mitä Jumalan valtakunnan tuleminen tarkoittaa omassa ja maailman elämässä?
  4. Miten sen pyyntö vaikuttaa suhtautumiseemme tulevaisuuteen?
  5. Millaiseksi kuvittelet Jumalan valtakunnan toteutumisen?
  6. Mikä pidättää sinua rukoilemasta, ”tapahtukoon sinun tahtosi”? Pelkäätkö, mikä Jumalan tahto sinun varallesi voi olla? Jos pystyt rukoilemaan tämän halukkaasti, kuinka pystyt siihen ilman pelkoa?
  7. Minkä ymmärrät Jumalan tahdoksi maailmaa kohtaan yleisesti? Kuinka se eroaa Jumalan tahdosta sinun yksittäisessä elämässäsi?
  8. Kuinka Jumalan tahto vaikuttaa sinuun ja muuttaa sinua?
  9. Millä alueella jatkuvasti kamppailet Jumalan tahdon täyttämisessä? Kuinka kamppailu on kohdallasi muuttunut ajan kuluessa?
  10. Kuinka yhteisösi tarvitsee muuttua ollakseen enemmän Jumalan tahdon mukainen? Mitä voit tehdä tuodaksesi tämän osan valtakunnasta lähemmäs todellisuutta?
  11. Miltä taivas maan päällä sinusta näyttää? Mitä sinä teet siellä?

Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.

  1. Milloin viimeksi pyysit Jumalalta jotain erityistä itsellesi tai jollekin muulle? Saitko mitä rukoilit? Miltä pyytäminen sinusta tuntui?
  2. Keitä tunnet Jumalan lasten joukossa, jotka ovat ilman ruokaa, vaatteita, terveyden hoitoa tai muita välttämättömyyksiä? Kuinka voit jakaa yltäkylläisyydestäsi näiden tarpeiden kohtaamiseksi?
  3. Mitkä ovat sinun elämäsi perusedellytykset?
  4. Mitä leipä ja ruoka sinulle merkitsevät?
  5. Miten voit kunnioittaa Jumalan antamia hyviä lahjoja?
  6. Miltä sinusta tuntuu harkita ajatusta, että se mitä Jumala antaa meille, ei kuulu yksinomaan meille? Mitä vaatimuksia luulet Jumalalla olevan sinun resurssiesi ja omaisuutesi suhteen?
  7. Milloin Jumala on kohdannut tarpeesi jonkun kautta uskon yhteisössäsi? Kenen avusta haluat kiittää Jumalaa tänään?
  8. Mitä sait Jumalan kädestä eilen? Mitä sinä haluat? Mitä tarvitset Jumalalta tänään? Kuinka voit avautua enemmän saadaksesi sen?

Ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.

  1. Onko sinusta helpompi antaa anteeksi itsellesi kun sinusta tuntuu että olet epäonnistunut Jumalan edessä, vai antaa anteeksi muille kun he pettävät sinut tai satuttavat sinua? Miksi luulet että olet sellainen kuin olet tässä suhteessa?
  2. Mitä tunnet että sinulle tarvitsee antaa anteeksi? Mitä sinun täytyy antaa anteeksi?
  3. Millaisia materiaalisia riippuvuuksia sinulla on?
  4. Mikä on kaikkein vakavin synti tai teko, joka sinun on täytynyt antaa anteeksi toiselle henkilölle? Millainen oli anteeksiantamis-prosessisi?  Kuinka kauan se kesti?
  5. Milloin viimeksi pyysit jotakuta antamaan anteeksi itsellesi? Jos et ole koskaan pyytänyt keneltäkään anteeksiantoa, miksi et?
  6. Milloin olet kyennyt olemaan armollinen jotakuta kohtaan, joka pyysi anteeksiantoasi? Milloin olet kamppaillut ollaksesi armollinen kun joku pyysi anteeksiantoasi? Mikä aiheutti eron reaktiossasi?
  7. Mitä velkapyyntö voi puhua oman yhteiskuntamme tilanteessa?
  8. Miten velkapyyntö ohjaa ihmisten keskinäisiä suhteita?
  9. Kuka on ruumiillistanut sinulle Jumalan armollista anteeksiantamusta? Mitkä tuon henkilön sanat, asenteet tai teot haluat tehdä osaksi sinun tapaasi antaa anteeksi?

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

  1. Missä tilanteissa huomaat usein kamppailevasi sen välillä, mitä haluat ja mitä uskot Jumalan pyytävän? Mikä auttaa sinua silloin valitsemaan Jumalan tien?
  2. Lue sanomalehdestä tai kuuntele uutisista kertomuksia henkilöistä, jotka ovat tehneet vahingollisia asioita itselleen tai muille. Kuinka voit rukoilla näiden asioiden puolesta? Voitko löytää tavan antaa heidän tietää että rukoilet heidän puolestaan?
  3. Mieti muutamaa viime päivää. Milloin olet tehnyt asioita joita kadut, tai toivoisit voivasi tehdä uudelleen eri tavalla? Mitä haluat sanoa Jumalalle noista teoista?
  4. Mikä kiusaa sinua?
  5. Silloin kun olet kiusattu, mitä voit tehdä muistuttaaksesi itseäsi pysähtymään ja kääntymään Jumalan puoleen ennen kuin toimit? Mitä Raamatun sanoja voisit muistaa, jotka auttavat sinua?
  6. Mitä Raamatun kertomus Jeesuksen kiusauksesta (Matt.4:1-11) sanoo sinulle kiusauksesta? Mitä apua se tarjoaa kun ajattelet omia kiusauksiasi?
  7. Millaisia uhkia elämässäsi on?
  8. Mistä sinut päästettäisiin?

Sillä Sinun on valtakunta, voima, ja ilmestyksen kirkkaus.

  1. Mikä on sinun perimmäinen unelmasi?

Aamen.

  1. Kuinka sitoutunut olet omaan unelmaasi? Kuinka paljon olet valmis antamaan sille? Kuinka paljon annat sille joka päivä?

©2017 Magdaleena - suntuubi.com