Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

"Suuresti rakastettu, suuresti kunnioitettu olkoon Sinun nimesi sydämissämme, luomakuntasi ihmeellisyyden tähden, kaiken luomasi elämän tähden, ettemme mitään rakastaisi enemmän kuin Sinua, jonka Nimi rakentaa hengen ulkoisen ruumiillisuuden, emmekä minkään muun edessä nöyrinä kumartuisi kuin Sinun äänesi edessä omassatunnossamme.

Paljastukoon ilmestyksesi. Ymmärrettäköön vaikutuksesi, niin että ymmärtäisimme Sinun siunaustesi leveyden, Sinun lupaustesi laajuuden, Sinun Majesteettisi korkeuden ja Sinun tuomiottesi syvyyden. Sinun tiesi eivät ole meidän teitämme; olkoon Sinun tiesi pyhitetty jokaisessa sydämessä. Vahvistettakoon Nimesi työn avulla.

Keskitä valosi meissä hengittäessämme Sinun Pyhää Henkäystäsi. Hengitän sisään ja ulos ja tunnistan itsessäni maailmankaikkeuden rytmin, joka Sinä olet. Johdata meidät epäpyhästä pyhyyteen. Sinun äänesi soikoon meissä ja puhdistakoon meidät. Tulkoon Pyhä Logoksesi ja Kristuksesi ymmärretyksi ja palvotuksi koko maailmankaikkeudessa. Sinä olet yksi MINÄ OLEN, joka annat minulle voiman yhdistää oikean ja vasemman aivopuoliskoni toiminnot: tämä on Sinun pyhä nimesi. Pyhitetty Sinussa MINÄ OLEN.

Pyhä ja parantava on Sinun läsnäolosi maisessa tietoisuudessamme; me kunnioitamme Sinun läsnäoloasi, MINÄ OLEN meissä; Sinä olet se joka MINÄ OLEN. Nimesi loistaa kaikkialla, se on puheen ja hiljaisuuden tuolla puolen. Sen tähden minä ikuisesti ylistän Sinun nimeäsi, yhdistäen palvontani kaikkien enkelten ja pyhien palvontaan taivaissa, ja kaikkien kristittyjen kanssa maan päällä. Minä ylistän Sinua palvonnalla, joka tulvii sielustani, kiitollisena kaikista siunauksista jotka Sinä vuodatat maailman ylle. Ilman Sinun henkeäsi ei ole olemassa mitään. Pyhitetyt olkoot ominaisuutesi ja Lakisi!

Tunnen Sinun läsnäolosi omassa sielussani, ruumiissani ja mielessäni. Katson ulkopuolelle ja näen Sinut tähdissä ja jokaisessa hiekan jyvässä. Palvon Sinun henkeäsi kukissa, puissa, elonkorjuussa ja vuodenajoissa. Hengitän Sinun henkeäsi ilmassa, ja tunnen hyväilysi lämpimässä auringon paisteessa. Löydän Sinut rakkaudessa jota tunnemme toinen toisiamme kohtaan, Sinun poikiesi ja tyttäriesi ystävyydessä kaikkialla, riippumatta mistään nimestä jolla Sinua kutsutaan. Siunaan Sinua sielullani ja kiitän Sinua elämästäsi minussa, ja kaikesta jota minä olen."

Valon lähteen tunnustaminen. Rukous kohottaa meidät maallisen yläpuolelle puhtauteen ja pyhyyteen. Isä ilmentää itsensä Sanan avulla (Sinun nimesi), jonka todellinen tunteminen täytyy olla varattu vihityille, jotta sitä ei häpäistä (pyhitetty). Kutsu Kristukselle. Jeesukselle olla meidän kanssamme. Isän nimi pyhitetään Pojan kautta. Kristus on pyhitetty Nimi kaikkien muiden yläpuolella; missä tahansa maailmassa missä ihmiset asuvat, he voivat tulla tietoisiksi Hänestä ja tietää että Hän on heidän elämässään. Kun ihminen sanoo "Kristuksen nimessä", värähtely lähetetään läpi eetterin tavoittamaan Kristuksen valtakunta.
Sielun vakuutus, miten vakavaa sille on kaikki, mitä se uskaltaa Jumalalle sanoa, että se on täysin sisäisin tuntein mukana sanoissaan ja ajatuksissaan, eikä käytä pinnallisesti Jumalan nimeä! Heprealaisessa Raamatussa ihmisten ei oleteta edes mainitsevan Jumalan nimeä. Juutalaisuudessa nimi on salattu kirjainten JHVH sisälle. Tuo nimi joka on lausumaton, jolle ei ole olemassa nimitystä jonka inhimillinen persoonallisuus voi ymmärtää.
Se on "pyhitetty" koska sitä ei voi ilmaista! "Nimi joka voidaan nimetä, ei ole muuttumaton nimi (Lao-Tse). Meidän täytyy päästä eroon Jumalakäsityksistä jotta Jumala olisi paikalla.

Ilmaus halusta kehittää oikea asenne Jumalaa kohtaan ja parempi ymmärrys Jumalan tai Korkeamman Mielen ideasta. Henkisen tietoisuuden tilan ulkopuolella "Isän" nimeä ei voi koskaan ymmärtää. Nimessä on jotain hyvin kallisarvoista kun se pyhitetään rakkaudella.

Jumalan nimi voidaan pyhittää ihmissydämissä vain ihmisten ihmetyksen voiman kautta. Jos maailmaa hallitsee sellainen tieto, joka ei onnistu herättämään riittävästi kunnioitusta, silloin Jumalan nimelle annetaan merkityksiä, jotka ovat liian ahtaita ja henkilökohtaisia. Luonto ja historia täytyy nähdä ja tuntea tavoilla, jotka ulottuvat asioiden pinnan alle jumalalliseen luomistyöhön saakka; vain tämän kautta voi ihmispuhe puhdistua Isä meidän-rukouksen tarkoittamalla tavalla. Mikä tulee mielestä ja suusta on tärkeämpää kuin se mikä menee suuhun.

Rukoilija luopuu epäpyhistä jumal-käsityksistä. Hän ei kiellä eikä epäile taivaallisen Isämme rakkautta, vaan aina luottaa elämän oikeamielisyyteen, Isän hyvään tahtoon vaikeissakin tilanteissa. Jos luulet, että Jumala on lähettänyt mitään vaikeuksistasi sinulle, annat voimaa ongelmillesi ja tämä tekee vaikeaksi päästä niistä eroon. Jumalan nimen pyhittäminen, tosi olemuksen ymmärtäminen kaikessa, on ajattelun muuntumista. Tunnustan kuka Jumala on ja hänen oikeutetun paikkansa elämässäni. Pyhität Isän nimen yrittämällä käsittää Hänen lakinsa ja täyttää ne. Rukous kutsuu meitä jokaista ja kaikkia, etsimään ja löytämään jumalan eli luonnon eli henkisen maailman lait, miten vain haluatte sitä nimittää - ja tottelemaan niitä. Se ei merkitse ainoastaan lupausta, ei että meidän on puhuttava kunnioittavasti näistä korkeista henkisistä asioista. Se on kutsu toimintaan, uutteraan etsintään ja siten käytäntöön soveltamiseen omassa elämässämme, sen mitä olemme oppineet.

Jeesus sallii ajatuksen, että Jumalalla on nimi, mutta hän ei aio kertoa meille mikä se on. Jeesus ymmärsi, että kun Jumalalle kerran annetaan nimi, kuten Jahve tai Elohim, ei kestä kauaa ennen kuin alamme pyytää erityisiä suosionosoituksia. Jeesus halusi seuraajiensa ymmärtävän, että kaikki ihmisrodut ovat tasavertaisia Isän silmissä: Kristuksen evankeliumi sykkii kaikkien tosi uskontojen sydämessä; "joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme" (Mark.9:40), julisti Jeesus. Siihen sisältyvät buddhalaiset, muslimit, taolaiset, juutalaiset...

Vastakohtana elämän tavallisille asioille, jotkut asiat ovat pyhiä, pyhitettyjä. Pyhittää - "asettaa erilleen pyhänä eli suuresti kunnioitettuna"; Pyhitetty tarkoittaa pyhä, kokonainen ja täydellinen. Pyhittyä, olla tietoinen, astua oikeaan suhteeseen Jumallisen Nimen, läsnäolon, tietoisuuden ja energian kanssa. Rukous tunnustaa sen elävän läsnäolon, jonka Nimi kautta kaikkien sukupolvien on MINÄ OLEN. Jumalan nimi paljastettiin Moosekselle Siinain vuorella: "MINÄ OLEN se joka minä olen". Tämä on Jumalan yksilöllinen identiteetti minussa. Jaamme tämän nimen Jumalan kanssa koska jaamme Jumalan luonnon: jälkeläisen täytyy olla samaa luontoa kuin vanhempi, joten koska Jumala on jumalallinen Henki, ihmisen täytyy olla pohjimmiltaan myös jumalallinen Henki. Jumala ilmaisee itsensä ihmisen avulla. Jumala on Syy (taivas) ja ihminen on ilmennys (maa). "Olkoon nimesi suuresti ylistetty meissä."

Jos ja koska me pyhitämme hänet, me voimme pyhittää myös itsemme, olemmehan hänen kuviaan. Meidän täytyy kohdella Jumalallisia ominaisuuksia kunnioituksella, riemuiten niinä aikoina, kun ne astuvat elämäämme, mutta ei koskaan vaatien niitä omiksemme. Haluamme sallia noiden ominaisuuksien saavan jalansijan päivittäisessä elämässämme, mutta sen tehdäksemme meidän täytyy poistaa itseyttämme enemmän ja enemmän. Tämä kutsuu meitä nöyryyteen, sydämen ja mielen hiljaisuuteen ja rakkauteen.
Ylpeys on synti, joka haluaa pyhittää oman nimemme mieluummin kuin Jumalan. Tässä on antiteesi Baabelin tornin rakentajille (1 Moos.11:4). Ensin meidän täytyy keskittyä yksinomaan Jumalaan, vasta sen jälkeen meidän pitäisi ajatella päivittäisiä tarpeitamme, ongelmiamme ja tunteitamme. Meidät kutsutaan tässä päästämään irti kaikesta mikä pidättää Jumalaa astumasta elämäämme, lakaisemaan puhtaaksi sydämemme kammio. Jeesuksen symbolinen temppelin puhdistaminen resonoi vahvasti tämän kuvan kanssa.
Meidän tulee hiljentää ajatuksemme ja tunteemme, vaikkapa vain muutamaksi sekunniksi, kun haluamme ajatella Jumalaa, ja tässä täydellisessä hiljaisuudessa me pyhitämme Jumalan nimeä. Jumalan Nimen pyhittämistä on myös Hänen kutsumisensa inspiraatioksi rukoukseemme/meditaatioomme: "Ota sanani suopeasti vastaan, sanani ja sydämeni ajatukset, Herra, turvani ja lunastajani" (Ps.19:14)
 
Nimi on sana, joka on myös ääni tai värähtely. Vahvistat ymmärtäväsi maailmankaikkeuden värähtelevän luonteen ja että sinä olet oleellinen osa sitä. Me elämme ja hengitämme ja olemme olemassa pyhän värähtelyn meressä. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi on minun henkeni juoksemassa Kotiin Isäni käsivarsille, kotiinpaluu Lähteeseeni. En puhu Isälleni, lepään Isäni Olemuksessa.

Mystisesti nimi sisällyttää itseensä kohteen olennaisen luonteen tai laadun; Nimi on voimasana ja sen tähden polku todellisuuteen jota se kuvaa. Psalmi 9:11 julistaa, että ne jotka tuntevat Jumalan luonnon ja laadun, turvaavat Häneen ilomielin. "Sinun tuntemisesi meissä tehtäköön kirkkaaksi." Tämä tulee lopulta pyhittämään meidät ja meidän kauttamme parantamaan kaikki haavat. Pyhä päämäärämme on auttaa synnyttämään Jumalan rakkaus ja viisaus maan päällä. Monet pitävät hyödyllisenä mietiskellä Jumalan luontoa niin kuin Hänen nimeensä hepreaksi (VT) tai kreikaksi (UT) liitetyt määritelmät sen paljastavat.


©2017 Magdaleena - suntuubi.com