Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Ihmisen normaalitila on omata ajatuksia. Yleensä hän pitää itseään ajatuksinaan; hän on ajatuksensa eikä se joka ajattelee. Niin kauan kuin hän pysyy tässä tilassa, hän ei voi saavuttaa mitään korkeampaa. Meditaation päämäärä on saavuttaa tämä suora kokemus itsensä tiedostamisesta. Mutta me tiedämme että on mahdotonta pysäyttää ajatusten virta ja astua suoraan tietoisuuteen, koska ajatukset toimivat esteinä itsen ja Hengen välillä. Joten on välttämätöntä kulkea niiden läpi - niin sanoaksemme - "ylittää ne" (tukahduttamatta niitä) soveltamalla meditaatiotekniikoita.

"Mietiskelytekniikoita ja mystisiä kokemuksia on verrattu myös eri uskontojen välillä. Mystinen kokemus ja meditaatio ovat jossakin ja taas hämmästyttävässä määrin samankaltaisia uskonnosta huolimatta. Meditoimiseen liittyvät mystiset kokemukset eivät ole siis vain kristillisiä. Mutta olisiko meditoiminen sitten hylättävä, koska muissakin uskonnoissa meditoidaan? Ei kannattaisi, samasta syystä, josta emme hylkää syömistäkään, vaikka muidenkin uskontojen edustajat syövät, emmekä hengittämistä, emmekä verenkiertoa, emme hiusten kasvua emmekä lähtöä. On kyse inhimillisestä mahdollisuudesta, jota voi käyttää joko Jumalan edessä ja hänen kunniakseen tai sitten jonkin tai jonkun muun kunniaksi." (Pekka Yrjänä Hiltunen: Kaikki ja ei mitään - uskontojen markkinat. Kirjapaja 2007.)

Sana "meditoida" on peräisin latinasta ja tarkoittaa keskukseensa menemistä. Se on umpikristillinen ja periluterilainen termi. Kirkkoisä Hieronymus käytti sitä jo 300-luvulla kääntäessään hepr. psalmeja latinankieliseen Raamattuun. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa Luther kehottaa "meditoimaan Jumalan sanaa". Meditaation lisäksi hän kutsuu mietiskelyä myös "ruminaatioksi" eli märehtimiseksi. Ajatuksena on, että kristitty pistelee aamulla pötsiinsä Jumalan sanaa lukemalla jonkin psalmin sanan, evankeliumin lupauksen tai epistolan kehotuksen. Sitten hän märehtii ja pureksii sitä päivän mittaan sitä mukaa kuin mieleen tulee. Illalla ennen nukkumaanmenoa hän lukee lisää, jolloin mieli rauhoittuu ja sydän saa seurustella sanan kanssa vielä unissaankin.

Meditaatio on hiljaiseksi (metaalisesti, fyysisesti ja emotionaalisesti) tulemisen harjoitus. Kun teemme tämän, käännymme sisäänpäin löytääksemme sisäisen maailman, joka on avara ja todellinen. Kuten salilla käydään jatkuvasti ja tulokset näkyvät muutamassa kuukaudessa, tämä on totta myös meditaation suhteen.

Raamatun sanat ovat Jumalan puhuttelua, jota voi kuunnella mietiskellen ja rukoillen, Jumalan läheisyyttä tuntien. Tällaisesta Raamatun tutkiskelusta käytetään nimitystä mietiskely eli meditaatio.

Piispa Ignatin mukaan "pyhät isät tarkoittivat sanalla 'meditaatio' mitä tahansa lyhyttä rukousta tai jopa mitä tahansa lyhyttä hengellistä ajatusta, johon he ovat totuttautuneet ja jonka he ovat pyrkineet kaikkien muiden ajatusten sijasta omaksumaan mielensä ja muistinsa sisällöksi."

Mantra, sanskriittia, kirjaimellisesti "mielen suojelu". Pyhä sana tai ääni. Pyhien sanojen tai äänten käyttö on universaalia läpi kaikkien uskontojen ja mystisten traditioiden, koska koko luomisen juuri on suuressa henkäyksessä tai sanassa, Logos. "Alussa oli Sana..." Mantra on pyhä verbaalinen kaava, jota toistetaan rukouksessa tai  meditaatiossa.

Tunnetusti Lutherin reformatorinen oivallus tapahtui hänen meditoidessaan pitkän ajan kuluessa Roomalaiskirjeen 1. luvun jaetta 17: "Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää."

Uskonto on sielun rauhaa: "Hengellisiä asioita ei voida käsittää ilman hiljaisuutta ja mietiskelyä." - Sadhu Sundar Singh

Kontemplaatio - sana tarkoittaa katselemista - on raamatullisessa käsityksessä uskon sisin olemus. Usko tulee ravituksi ihmisen sielussa, kun hän näkee, "mitä silmä ei ole nähnyt" (1 Kor.2:9). Tämä on syvämietiskelyä, kohteetonta mietiskelyä, sisäistä rukousta tai hiljaista rukousta. "Tekniikka ei voi pakottaa Jumalaa. Sen avulla voidaan kehittää tietty lepo ja rauha, mutta tämä rauha ei ole kristillisen rukouksen perusolemus. Tekniikka voi olla avuksi sisäisen ihmisen avautumisessa, jotta hänestä tulisi vastaanottavainen ja käytettävissä oleva. Jos sitten Herra ilmestyy, hän tekee sen ihmisestä riippumatta" kirjoittaa Wilfrid Stinissen (Kristillinen syvämietiskely. Katolinen tiedotuskeskus 2007). John Brian Parry kirjassa Näkökulmia mietiskelyyn (Teosofinen Seura ry 2002), kirjoittaa kristillisestä kontemplaatiosta, että se "vaatii yksinäisyyttä ja hiljaisuutta. Tämä ei välttämättä tarkoita toisten ihmisten poissaoloa. Yksinäisyys ja hiljaisuus ovat yksilön sisäisiä tiloja. Ne löytyvät milloin tahansa hän kääntää huomionsa pois asioista, hänen omat ennakkoluulonsa ja käsityksensä mukaan lukien ja alkaa vetäytyä jokaisen ihmisen sydämessä olevaan hiljaiseen temppeliin. Thomas Merton kuvaa sisäisen hiljaisuuden prosessia kuin '...tyhjentäen ja sulkien mieleni jättäen kaikki ovet suljettuina ja kaihtimet alhaalla sisäisen oven avoimeksi Pyhän Hengen astua siihen sisästä käsin.'" Hän kertoo myös, että "kristityt teologit ja mystikot erottavat joskus kaksi eri kontemplaatiotyyppiä. Ensimmäinen on askeettisen teologian huippukohta ja sitä kutsutaan usein 'opituksi kontemplaatioksi'. Tämä on korkein mitä yksilö voi saavuttaa luontaisten voimiensa täydellisesti kehityttyä. 'Vuodatettu kontemplaatio' on toinen ja se on mystisen teologian kohde. Sen katsotaan olevan jumalallisen armon tulosta, joka vaikuttaa suoraan ihmisen henkeen ja sen sisällä."

"Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala." (Ps.46:10)

"Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun." (Ps.62:2)

"Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa." (Matt.6:6)

"Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä." (Luuk.2:11, v. 1938 käännös)

"Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". (Luuk.17:21, v. 1938 käännös)

"Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä." (Joh.4:14)

"Jos puun juuri on pyhä, ovat myös oksat pyhät." (Room.11:16)

"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?" (1 Kor.3:16)

"Joka liittyy Herraan, on samaa henkeä hänen kanssaan." (1 Kor.6:17)

"Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti." (2 Kor.4:18)

"Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät." (Ef.3:16-19)

"Meistä tulee hänen kaltaisiaan... me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on." (1 Joh.3:2)

"Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois" (Matt.5:29) vedä elämän energiasi ulkoisista sisäisiin aisteihin.

SIELUN KAMMIO

Sielun kammio on ruumis, ovia ovat ruumiin viisi aistia. Sielu astuu kammioonsa, kun mieli ei harhaile maallisissa asioissa, vaan pysyy sydämessä. Aistimme ovat sulkeutuneina ja pysyvät kiinni, kun emme salli niiden takertua ulkonaisiin ja näkyviin asioihin. Tällä tavoin mielemme pysyy vapaana kaikesta, mihinkään maalliseen kiintymättä, ja salaisessa ja sisäisessä rukouksessa se pääseen yhteyteen Jumalan, Isämme, kanssa.

Pyhä Gregorios Palamas (1296-1359), Tessalonikan arkkipiispa

KRISTUKSEN JALKAIN JUURESSA

Jumala on hiljainen, Hän ei pidä melua; siksi täytyy meidänkin Häntä ymmärtääksemme olla hiljaa. Elämän kiireessä ja touhussa Jumala vaikenee; meidän tulee Kristuksen jalkain juuressa istua jos mielimme tuntea Hänen siunaustaan, ja silloin on taivas rinnassamme. Ennen helluntaita täytyi apostolien odottaa kymmenen päivää. Tarvitaan paljon valmistusta, jotta voisimme ottaa vastaan Pyhän Hengen siunauksen.

Sadhu Sundar Singh

TUKIRYHMÄÄN LIITTYMINEN

Viikottain kokoontuvassa, jotakin kontemplatiivisen rukouksen muotoa harjoittavassa tukiryhmässä on se etu, että siinä usean ihmisen hiljaisuus aivan kuin koostuu yhteen, eräänlaiseksi liturgiaksi, ja että siinä rohkaistaan toinen toista. Tällainen ryhmä auttaa meitä uudistamaan päätöksemme pysytellä rukouksessa, jos olemme jostakin syystä luistaneet siitä. Rukouksen jakaminen yhdessä, varsinkin hiljaisen rukouksen, vahvistaa uskoa. Tämän lisäksi meidän pitäisi, jos se on tapana traditiossamme, osallistua jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle.

Thomas Keating: Sisäinen eheytyminen; Ihmisen hengellinen matka. Kirjapaja Oy 1999.

ISÄ MEIDÄN-RUKOUS

Hiljennä itsesi Jumalan läheisyydessä. Rukoile Isä meidän-rukous täysin keskittyneenä alusta loppuun. Jos sinut valtaa jossakin kohdassa levottomuus, palaa takaisin sanaan tai lauseeseen ennen levottomuutta. Toista sana tai lause tarpeen vaatiessa yhä uudestaan, kunnes olet täysin keskittynyt taas rukoukseen. Toista Isä meidän-rukous loppurukouksena uudestaan.

Marjaana Kanerva - Pertti Repo: Arjen hiljainen hetki. Kirjapaja Oy ja Kirkkopalvelut/Kristillinen opintokeskus 2001

PSALMI 23

Valitse psalmin jae, joka sinua puhuttelee eniten. Toista jaetta yhä uudelleen. Anna sen ravita sieluasi. Valitse nyt jae, joka sinua puhuttelee vähiten. Toista jaetta uudelleen, ja tarkkaile, mitä tunnet. Mitä jae sanoo sinulle, mitä se kertoo suhteestasi Jumalaan? Rukoile Jumalaa tämän asian äärellä.

Marjaana Kanerva - Pertti Repo: Arjen hiljainen hetki. Kirjapaja Oy ja Kirkkopalvelut/Kristillinen opintokeskus 2001

APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS

Lue uskontunnustus hiljaa mielessäsi. Viivy sinua koskettavissa kohdissa. Jää lepäämään lohdulliseen, turvalliseen kohtaan. Voit myös mietiskellä erikseen ensimmäistä, toista ja kolmatta uskonkappaletta.

Marjaana Kanerva - Pertti Repo: Arjen hiljainen hetki. Kirjapaja Oy ja Kirkkopalvelut/Kristillinen opintokeskus 2001

HERRAN SIUNAUS

Avaa mielesi ja sielusi Jumalan siunaukselle. Annan siunauksen koskettaa sinua, ota se vastaan. Anna sen lääkitä, virvoittaa, kantaa sinua. Palauta Herran siunaus mieleesi päivän mittaan. Siunaa mielessäsi ihmistä, jonka puolesta haluat rukoilla.

Marjaana Kanerva - Pertti Repo: Arjen hiljainen hetki. Kirjapaja Oy ja Kirkkopalvelut/Kristillinen opintokeskus 2001

JOH.3:16

Sillä niin on Jumala - suurin rakastaja

maailmaa - suurin lukumäärä

rakastanut - suurimmassa määrin

että Hän antoi - suurin teko

ainokaisen Poikansa - suurin lahja

ettei yksikään - suurin kutsu

joka häneen - suurin persoona

uskoo - suurin yksinkertaisuus

hukkuisi - suurin vapahdus

vaan - suurin ero

hänellä olisi - suurin varmuus

iankaikkinen elämä - suurin omistus.

Ylistämme Sinua Jumala, sillä Sinä olet SUURIN!

Smitha Rajan

RISTIN MIETISKELY

Ristin mietiskely voidaan tehdä parilla eri tavalla. Joko voidaan käyttää todellista ristiä, tai kuvitella sellainen mielessä. Jos käytetään todellista ristiä, aseta se eteesi juuri näkökenttäsi rajan alapuolelle. Jos kuvittelet mielessäsi, kun suljet silmäsi ja aloitat meditaation, kuvittele risti mielessäsi. Se voi olla yksinkertainen tai koristeellinen. Tämä on täysin henkilökohtainen valinta. Ala hengittää hitaasti ja syvään, keskity ristiin. Seuraavaksi ala nähdä kultaisen valon ympäröivän ristiä. Näe tämän valon tulevan yhä kirkkaammaksi. Tunne tämän valon lämpö ja jumalallinen rakkaus. Ala nyt tuntea kuinka tämä kirkas valo ympäröi sinut. Salli valon tulevan yhä kirkkaammaksi sen ympäröidessä kehon. Tunne puhdas ilo jonka se tuo. Tiedä, että tämä on sinua ympäröivä Jumalan rakkaus. Päättäessäsi tämän meditaation, käytä muutama minuutti rentoutumiseen ennen kuin menet arkisiin velvollisuuksiisi. 

RAAMATTUMIETISKELY

Valitse jokin jae tai lause mietiskelysi kohteeksi. Ota sitten hyvä asento tuolilla, jalat tukevasti maassa, selkä suorana. Hengitä rauhallisesti, tyhjennä mielestäsi kiire ja levottomuus, rentoudu. Sulje silmäsi. Toista valitsemaasi raamatunlausetta hitaasti mielessäsi kymmenen kertaa. Voit tehdä sen hengityksen rytmissä. Annan sanojen vaikuttaa sinuun. Älä yritä selitellä sanoja tai ymmärtää niitä. Ole vain ja kiinnitä ajatuksesi valitsemiisi sanoihin. Viisi minuuttia riittää. Jos mietiskelet aamulla, anna sanojen palata mieleesi päivän aikana ja kuulostele niiden merkitystä eri tilanteissa.

Terhi Paananen

LECTIO DIVINA

Yksi jokapäiväiseen elämään sopiva sovellutustapa on myös lectio divina, se että kunnellaan Raamattuun sisältyvää Jumalan sanaa keinona syventää suhdettamme Jumalaan tutkiskelun ja spontaanin rukouksen tasolla. Jokapäiväinen Raamatun lukeminen on erityisen tärkeää siksi, että se johtaa Jumalassa lepäämiseen ja tarjoaa tälle lepäämiselle arjessa mukana kulkevan käsitteellisen taustan. Kirkon varhaiset isät pitivätkin kontemplatiivista rukousta lectio divinan viimeisenä vaiheena: tuo rukouksen muoto on heidän mukaansa luonnollista seurausta siitä, että Jumalan sanaa luetaan ja tutkiskellaan kuuntelevin sydämin. Myös muu hengellinen lukeminen edistää tietoamme ja motivaatiotamme pysyä hengellisellä matkalla.

Thomas Keating: Sisäinen eheytyminen; Ihmisen hengellinen matka. Kirjapaja Oy 1999.

KIRJALLINEN MIETISKELY

Eräs lectio divinan muunnelma, jota mielelläni suosittelen, on kirjallinen mietiskely. Siinä kirjoitetaan jostakin Raamatun tekstistä, etupäässä jostakin UT:n tekstistä, lyhyt mietiskely, mieluiten rukouksen muodossa. Charles de Foucauld (1858-1916) kirjoitti satoja sivuja mietiskelyjä evankeliumista. Hän asetti kappeliin alttarin eteen pienen pöydän ja kirjoitti sen ääressä mietiskelynsä. On olemassa vaara, että Raamatun tekstit eivät enää sano meille mitään, koska olemme kuulleet ja lukeneet ne niin usein. Kirjoittamalla voi pakottaa itsensä syventymään tekstiin. Jollei mieleen tule mitään kirjoitettavaa, voi muistuttaa mieleensä, että Jumalan sana koostuu lupauksista ja kehotuksista. Jokaisen virkkeen jälkeen voi tehdä itselleen kysymyksen: mitä tässä on minulle? Toisin sanoen, 1. Mitä Jumala tahtoo minulta (kehotus)? Ja 2. Mitä Jumala lupaa minulle (lupaus)? Nämä kaksi, kehotus ja lupaus, muodostavat sitä paitsi ykseyden. Ne ovat Jumalan lupauksia, jotka antavat meille voimaa täyttää hänen tahtonsa, eikä hänen kehotuksillaan ole mitään muuta tarkoitusta kuin se, että ne saavat meidät avautumaan hänen lupauksilleen. Kristityn elämä on aina sekä lahja että tehtävä.

Wilfrid Stinissen

PSALMIEN MEDITOIMINEN

a) Kun olet valmis aloittamaan meditaation, lue psalmi ja meditoi sitä. Ajattele teemaa, jonka psalmi yrittää välittää. Ajattele kaikkia Jumalan ominaisuuksia ja Jumalan merkitystä elämässä. Kuvittele kirkas kultainen valo, joka tulee alas taivaasta ja ympäröi sinut. Meditaation lopuksi muista kiittää kaikesta mitä koit.

b) Luettuasi psalmin, ala meditoida kirkastaaksesi mielen. Keskity hengitykseen eikä mihinkään muuhun. Kun mieli on kirkas, kysy Jumalalta kysymys siitä mikä vaivaa sinua, katso sitten mikä vastaus mieleesi tulee.

HILJAISUUS

Hiljaisuudessa työskentely on työskentelyä Jumalan kielellä. Me emme useinkaan tiedä, mitä tehdä hiljaisuudella, koska hiljaisuus jokapäiväisessä maailmassamme merkitsee sitä, ettei kukaan kuuntele tai vastaa. Saatamme virheellisesti ajatella, että hiljaisuus merkitsee yksinoloa, vaikka olemme lopultakin "yksin ollaksemme Jumalan kanssa." Hiljaisuus on mystikon opetuslapseutta. Se on keino tulla tuntemaan luontonsa ja sielunsa sisältö. Hiljaisuuden rakastaminen on ratkaisevaa vakavan rukouksen ja mietiskelyn kannalta.

Caroline Myss

HILJAINEN RUKOUS

Meidän aikanamme monet tuntevat vetoa yksinkertaiseen hiljaiseen rukoukseen. He eivät osaa tai halua pohdiskella raamatuntekstiä. He tahtovat jättää kaikki ajatukset ja sanat ja vain "olla" Jumalan edessä, siinä tilassa jota Ristin Johannes kuvaa sanoilla atención amorosa (rakastava tarkkaavaisuus). Jos me välittömästi leimaamme tämän laiskuudeksi tai kvietismiksi, meillä on vaara panna tukkeita hengelliselle kasvulle. Toiset ovat kenties etsineet yhteyttä itämaisiin mietiskelymenetelmiin ja oppineet meditoimaan mantran avulla. Se, että niin monet meidän päivinämme ovat kääntyneet itämaisten rukoustekniikkojen suuntaan, kertoo jo oireellisesti kirkon kyvyttömyydestä välittää eteenpäin rikasta mystiikan perintöään. Jos useammat papit tietäisivät jotain kristillisestä mystiikasta, ei niin monilla olisi kiusausta hakea apua muilta tahoilta. Mutta jos he nyt ovat etsineet ja löytäneet jotain itämaisilta viisaudenopettajilta, jos he esimerkiksi ovat oppineet käyttämään mantraa (pyhää sanaa), meillä pitäisi olla riittävästi tietoa omasta kristillisestä rukousperinteestämme osoittaaksemme heille, ettei heidän tarvitse etsiä niin kaukaa, että tätä on meilläkin, että monet kirkon pyhät ovat rukoilleet samalla tavalla, niin, jopa Jeesus itsekin. Sekä Matteus (26:44) että Markus (14:39) tähdentävät, että Jeesus rukoili Getsemanessa samoilla sanoilla: "Isä, tapahtukoon sinun tahtosi." Ja Paavali väittää Hengen kaiken aikaa toistelevan "Abba! Isä!" meidän omassa sisimmässämme (Gal.4:6). Franciscus rukoili läpi koko yön vain "Dio mio e mio tutto" (minun Jumalani ja minun kaikkeni).

Wilfrid Stinissen: Hengellisestä ohjauksesta. Karas-sana 1997.

MIKSI ME PELKÄÄMME HILJAISUUTTA?

Miksi me pelkäämme niin paljon hiljaisuutta? Kenties siksi, että Jumala tulee liian lähelle ollessamme hiljaa. Hiljaisuus on ilmaus Jumalan mysteeristä. Kun olemme hiljaa, tulemme tietoisesti tai alitajuisesti yhteyteen tämän mysteerin kanssa. Kuitenkin tämän yhteyden kautta suhteellistuu ja kyseenalaistuu meidän tapamme elää ja toimia. Mitä me teemme, tuntuukin äkkiä suurelta osin naurettavalta ja tarkoituksettomalta. Asiat, joita me pidimme tärkeinä, vaikuttavat nyt pikkujutuilta. Hiljaisuus kutsuu meitä järjestämään koko elämämme uudelleen, mikä herättää meissä pelon.

Hiljaisuuden retriitin kuluessa usein syntyvä sisäinen kaaos on merkki siitä, että vanha elämä on menettänyt arvonsa ja jotain uutta pyrkii esille. Ihminen, joka päättää kulkea suoraan läpi ahdistuksen, havaitsee jälkeenpäin, että hiljaisuus ei olekaan uhka vaan kuin suojaava viitta. Hän ymmärtää hiljaisuudessa kohdatun Jumalan mysteerin olevan kotinsa.

Wilfrid Stinissen: Syvemmälle rukoukseen. Kirjapaja Oy 2004.

HILJAA HERRAN EDESSÄ

Ihminen, joka elää läheisessä yhteydessä Jumalan sanaan, voi kuunnella myös Jumalan hiljaisuutta. Jumala on suurempi kuin mitä inhimillinen kieli voi hänestä sanoa. Se, joka lukee Raamattua siinä hengessä, jossa se on kirjoitettu, Pyhässä Hengessä, saa kasvavan tarpeen hiljaiseen rukoukseen, kontemplaatioon, palvontaan. Vain siinä, hiljaisuudessa, sanat voivat laskea kuin joki Jumalan äärettömyyteen. On hetkiä, jolloin Sana (ja sana) puhuu meille niin kuin Magdalan Marialle: "Älä koske minuun" (Joh.20:17), päästä otteesi irti, hukuttaudu Jumalan mittaamattomaan mereen. [...]

Vaikeneminen ja hiljaisuus ovat molemmat valmistautumista Jumalan läsnäoloon ja sen seurausta. "Hänen edessään vaeitkoon koko maa", sanoo Habakuk (2:20), ja Sefanja sanoo (1:7 ja 2:13): "Hiljaa Herran Jumalan edessä! Lähellä on Herran päivä." "Kaiken lihan on oltava hiljaa Herran edessä, sillä hän on noussut ja astunut esiin pyhästä asunnostaan." Se hiljaisuus, joka on valmistautumista Jumalan vierailulle, on itse luotava. Mutta tilanne on aivan toinen silloin, kun hiljaisuutta luo Jumala! Sillä, mitä hän tekee, on todella aivan erilainen painavuus. Se on sitä hiljaisuutta, josta Ilmestyskirjassa puhutaan, kun siinä kuvataan kuinka Karitsa avaa taivaassa kirjakäärön, murtaa sen sinetit ja ilmoittaa Jumalan pyhän salaisuuden. "Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, taivaassa syntyi hiljaisuus, ja sitä kesti noin puolen tunnin verran" (8:1).

Wilfrid Stinissen: Sana on lähellä sinua. Karas-sana 1998.

ANTAUMUKSEN RUKOUS

On olemassa rukous, jota voisi nimittää antaumuksen rukoukseksi. Siinä en minä itse rukoile, vaan annan Jumalan rukoilla sisimmässäni. Minulla ei siinä ole muuta tehtävää kuin pysytellä Jumalan valossa. Ristin Johannes kutsuu tätä rukousta "kontemplaatioksi", ja hän määrittelee sen nimenomaan Jumalan rukoukseksi meissä: "Kontemplaatio ei ole mitään muuta kuin Jumalan mystistä vuodatusta sisälle sieluun, hiljaista, rakkauden täyttämää Jumalan virtailua sisällemme, joka sytyttää sielun rakkauden hengellä, mikäli emme estele sitä."

"Sielun ainoa tehtävä on tässä pysytellä esteettömänä, vapaana kaikista erityisistä mielikuvista ja ajatuksista ja levätä ääneti vailla vähäisintäkään huolta siitä, mitä pitäisi ajatella tai mietiskellä. On aivan kylliksi, kun levollisesti ja hiljaa suuntaamme tarkkaavaisuutemme ja rakkautemme Jumalaan, vailla rauhattomuutta, mitään tekemättä tai edes kaipaamatta sitä, että saisimme kokea jotain Jumalasta tai hänen läsnäolostaan. Kaikki tuollaiset pyrkimykset tekevät mielen rauhattomaksi ja hajottavat sielusta sen suloisen levon ja hiljaisuuden, jota se kontemplaatiossa nauttii."

Wilfrid Stinissen: Isä, sinun käsiisi. Kirjapaja Oy 1995.

KESKITTÄVÄ RUKOUS

Keskittävä rukous (Centering Prayer) on läntinen mietiskelyharjoitus. Se on hyvin avoin ja muistuttaa paljon itäisiä meditointitekniikoita, jotka käyttävät mantroja eli toistettuja sanoja tai ääniä mielen keskittämiseksi. Avilan Teresa kuten myös suuren mystisen klassikon Tietämättömyyden pilvi tuntematon kirjoittaja suosittelevat keskittävää rukousta mielen vapauttamiseksi kaikista Jumalan ulkopuolisista ajatuksista - ja jopa kaikista ennakkoluuloisista käsityksistämme Jumalasta.

Tietämättömyyden pilvi suosittaa erityisesti hiljaista keskittymistä yksittäiseen sanaan, jotta muut ajatukset ja kysymykset jäisivät pois mielestä rukoillessa. Parhaita ovat Jumala tai rakkaus. Valitse kuitenkin mikä tahansa sinulle merkityksellinen sana. Kiinnitä se sitten mieleesi niin että se jää sinne, tuli mitä tuli. Tämä sana on suojamuurisi ristiriidoissa ja rauhassa. Jos jotkin itsepintaiset ajatukset eivät postu vaan kiusaavat sinua, vastaa niihin koko ajan tällä sanalla. Turvaako tämä sen, että nämä ajatukset häviävät? Miksi? Koska olet kieltäytynyt lähtemästä väittelemään niiden kanssa.

Muita hyödyllisiä sanoja ovat rauha ja om. Ne kaivautuvat ajatustesi keskiöön ja luovat syvän rauhan ja hiljaisuuden keskuksen, johon Jumalan läsnäolo voi virrata armona, jumalallisena  rakkautena ja valona. Kirjoitusten mukaan lyhyt rukous kohoaa taivaaseen. Tietämättömyyden pilvi selittää syyksi sen, että "se on ihmisen koko olemuksen rukous." Käytännöllisesti katsoen kaikilla uskonnoilla on sellainen hartausmuoto islamista ja mooseksenuskosta buddhalaisuuteen ja taolaisuuteen asti. Se toimii, koska ihminen rukoilee henkensä kaikella "korkeudella, syvyydellä, pituudella ja leveydellä." Keskittävää rukousta seuraava mielen ja kehon tyyneys saa sinut yhdistymään Jumalan mysteeriin ajatusten tuolla puolen. Se on keino valmistautua vastaanottamaan Jumala.

Caroline Myss

AAMEN MEDITAATIO

Perusharjoitus:

Hengitä sisään Aa

Hengitä ulos 'men

Aa avaa

'men sulkee

Aa kurkottaa vastaanottamaan

'men vetää sisään ja vahvistaa

Aa on universaali

'men on spesifinen

Kuten Tai Chi'ssa ja muissa vanhoissa taidoissa, energia joka laajenee, myöskin supistuu, ja energia joka supistuu, myöskin laajenee, ja se tekee niin samanaikaisesti.

MANTRA

Meditaation aikana jätämme parhaamme mukaan kaikki ajatukset, suunnitelmat ja pelot pois mielestämme. Tässä auttaa ns. mantra, itse valittu lyhyt sana, esim. Jeesus, jota toistetaan rauhallisesti uloshengityksen tahtiin. Mantran tarkoitus on tyhjentää mieli ajatuksista. Sen avulla voimme mennä syvemmälle sinne, missä sielumme kohtaa alkulähteensä ja missä se yhdistyy kosmiseen Kristukseen. Historiallinen Jeesus oli Palestiinassa asuva juutalainen. Kosminen Kristus kuuluu kaikille kulttuureille ja kansoille. Hän on yhtä avara kuin koko maailmankaikkeus ja on läsnä ihmissydämen syvimmässä kätkössä. Siellä kaipuumme löytää täyttymisen harmoniassa maailmankaikkeuden kanssa. Tunnetun teologin Karl Rahnerin mukaan kristinuskossa on keskeistä, että Jumala on läsnä olemuksemme syvyydessä. Hän ei ole siellä valokuvana tai patsaana, vaan dynaamisena läsnäolona. Rukouksen päämäärä on päästä yhteyteen sen toiminnan kanssa, jota Jumala jatkuvasti aloittaa sisimmässämme.

Benedicta Idefelt: Valo jota seurasin. WSOY 2003.

AKTIIVINEN RUKOUSLAUSE

Yksi päivittäinen sovellutus on se, että juurrutetaan tiedostamattomaan muistiin aktiivinen rukous - sen ei tarvitse olla viittä sanaa pitempi - toistamalla sitä hetkinä, jolloin emme tee mitään sellaista mikä vaatisi kaiken huomiomme. Tuo rukous voi olla jokin Raamatun lause tai se voi olla joitakin itse valitsemiamme sanoja. Ortodoksisessa kristikunnassa vallinnut "Jeesuksen rukouksen" lausumisen tapa on malliesimerkki tästä. Vaeltajan kertomukset opettavat, että kun Jeesuksen rukousta on toistettu päivästä päivään jonkin aikaa, se vajoaa sydämeen ja alkaa toistaa itse itseään. Erämaaisillä oli tapana lausua psalmin jakeita. Useat heidän suosimistaan jakeista ovat tulleet osaksi jumalanpalvelusjärjestystä. "Jumala, tule avukseni, Herra, älä viivy!" - "Apumme on Herran nimessä." Tarvitaan päättäväisyyttä ja aikaa, ennen kuin tiedostamattomaan muistiin saadaan juurtumaan tällainen lause sitä yhä uudestaan toistamalla, mutta tilaisuuksia rukouksen toistamiseen tulee, jos vain olemme valppaita tarttumaan niihin; useimmat ihmisethän käyttävät päivittäin pari tuntia toimintaan, joka on mekaanista - suihkussa käymiseen, tiskaamiseen, auton ajamiseen, työmatkaan tai bussin tai puhelun odottamiseen.

Thomas Keating: Sisäinen eheytyminen; Ihmisen hengellinen matka. Kirjapaja Oy 1999.

PÄIVITTÄINEN RUKOUS JA JOHDATUS

  1. Aloita päiväsi rukouksella, vastaanottaen ja muistaen sille päivälle kuuluvan johdatuksen.
  2. Pysähdy päivällä muutaman tunnin välein miettimään tekemiäsi valintoja sekä vaikuttimiasi noihin valintoihin. Oletko seurannut aamullista johdatusta? Ovatko jotkin valinnat myönnytysten tekemistä kunniantunteellesi? Rehellisyydellesi? Itsetunnollesi? Lähdetkö mukaan valtapeliin, vaikka nyt tajuat moisen dynamiikan tyhjänpäiväisyyden? Mitä selität itsellesi selviytyäksesi sellaisesta käyttäytymisestä helpolla?
  3. Tarkastele päivän päätteeksi toimiasi rukouksessa. Lue jokin innoittava teksti. Ja viivähdä sitten tunteessa, miten ihanaa on matkata elämän läpi Jumalan ja armon ympäröimänä.

Caroline Myss

RENTOUTUSHARJOITUS

Teoksessaan Komtamplative Exerzitien (Kontemplaatioharjoituksia) antaa jesuiittaisä Franz Jalics neuvon asettaa hiljaisen rukouksen aikana kädet vastakkain rentoina ja hieman erillään, niin että kämmenet ovat aivan lähellä toisistaan. Huomio suunnataan käsiin ja yritetään kohdistaa läsnäolo niihin. Monet tuntevat välittömästi ja toiset vähitellen, että käsien välissä ja niiden kautta kulkee värähtelynä ja sykkimisenä tuntuva virta. Salaperäinen sähkövirta tekee kädet eläviksi. Tällä elämänvoiman aistimuksella käsissä on rentouttava vaikutus. Ihminen voi tuntea miten ote kevenee, jännitykset laukeavat ja hän saavuttaa syvemmän kerroksen itsessään. Ihminen kokee miten hän pääsee irtautumaan ulkonaisesta, jossa ajatukset, kuvat, muistot ja kaavailut kiistelevät keskenään.

Wilfrid Stinissen

ASENTO

Itä tuntee lootusasennon lisäksi myös timanttiasennon, joka on meille tutumpi. Siinä istutaan pohkeiden ja kantapäiden päällä. Vuosisatoja, luultavasti Avilan Teresan ajasta alkaen, karmeliittanunnat ovat mietiskelleet tällä tavoin. Siksi timanttiasento Ranskassa on usein "la posture des carmèlites". Se on ainoa asento, jossa istutaan ja ollaan polvillaan samanaikaisesti: se yhdistää levon palvontaan. Pientä jakkaraa tai tyynyä voi käyttää apuna helpottamaan painetta jaloissa ja polvissa, jos asento on vaikea. Reisien kokoonpuristuminen vaikuttaa sen, että veri virtaa hitaammin, ensin säärissä, sitten koko ruumiissa. Myös hengitys kulkee rauhallisemmin ja sydämenlyöntien tahti hidastuu. Koko ruumiin aktiivisuus vähentyy minimiin ja vapautuva energia voi keskittyä aivoihin. Näin saavutetaan fyysinen ihanneolotila mietiskelyyn: sisäinen rauha ja levollisuus ja samalla suuri hereilläolo ja tarkkaavaisuus. Myös tuolilla istuminen käy, mutta ilman selkänojan käyttöä. Molempien jalkojen on levättävä symmetrisesti alustalla ja tuolin on mieluiten oltava niin korkea, että polvet tulevat hiukan lantion nivelten alapuolelle. Olennaista on, ettet istu selän jatkeella vaan istumanystyröillä ja selkä suorana.

Wilfrid Stinissen

HENGITYS

"Henki" ja "hengitys" ovat samaa juurta. Hengitys sijaitsee puhtaasti ruumiillisen ja puhtaasti henkisen välisellä raja-alueella. Se tarjoaa meille välineen, jolla voimme rakentaa sillan sisäisen ja ulkonaisen välille. Me osallistumme hengityksen kautta siihen suureen elämään, joka virtaa kaiken elävän läpi. Otamme vastaan ja lahjoitamme pois.

Wilfrid Stinissen

IHME

Todellinen kotimme on nykyhetkessä. Elää nykyhetkessä on ihme. Ihme ei ole kävellä veden päällä. Ihme on kävellä vihreän maan päällä nykyhetkessä, arvostaa rauhaa ja kauneutta jotka ovat saatavilla nyt. Rauha on kaikkialla ympärillämme - maailmassa ja luonnossa - ja sisällämme - ruumiissamme ja hengessämme. Kun kerran opimme koskettamaan tätä rauhaa, me parannumme ja muunnumme. Se ei ole uskon asia, se on käytännön asia.

Thich Nhat Hanh

ANTEEKSIANTO

Pyydän anteeksiantoa kaikilta niiltä, joita olen loukannut - tahallisesti tai tahattomasti.

Annan juuri nyt anteeksi kaikille teille, jotka olette loukanneet minua - tahallisesti tai tahattomasti.

Haluan olla onnellinen. Haluan olla rauhassa. Haluan olla vapaa kärsimyksestä.

Aivan niin kuin itse toivon olevani onnellinen, toivon että sinäkin olisit onnellinen.

Ole onnellinen. Ole rauhassa. Ole vapaa kärsimyksestä.

Buddhalainen mietiskely

SIUNAUS

Tänään päätän rukoilla toisten puolesta. Mutta miten antaa heille rauhan ja rakkauden lahja, jos oma sydämeni on yhä rakkaudeton eikä minulla ole mielenrauhaa?

Niinpä alan sydämestäni: tuon Herralle jokaisen ärtymyksen, kiukun, katkeruuden tunteen, joka saattaa väijyä siellä, ja pyydän, että hänen armonsa muuttaisi ne rakkaudeksi joskus ellei nyt.

Sitten etsin rauhaa: teen luettelon huolista, jotka häiritsevät mielenrauhaani ja kuvittelen antavani ne Jumalan käsiin siinä toivossa, että se vapauttaisi minut ahdistuksesta ainakin rukoukseni ajaksi.

Sitten etsin hiljaisuuden syvyyttä, sillä rukous, joka nousee hiljaisuudesta on voimakas ja tehokas. Kuuntelen ääniä ympärilläni tai tiedostan tunteet ja ruumiin aistimukset tai sisään- ja uloshengitykseni.

Rukoilen aluksi niiden ihmisten puolesta joita rakastan. Jokaisen kohdalla sanon siunauksen: "Ole turvassa hankaluuksilta ja pahalta", kuvitellen, että sanani luovat suojaavan armon kilven heidän ympärilleen.

Sitten siirryn niihin, joista en pidä ja ihmisiin, jotka eivät pidä minusta. Kunkin kohdalla lausun tämän rukouksen: "Suo, että jonakin päivänä olemme ystäviä", ajatellen jotakin tulevaisuuden näkymää jossa tämä toteutuu.

Ajattelen tuntemiani ahdistuneita ihmisiä, ihmisiä, jotka ovat masentuneita. Sanon jokaisen puolesta: "Pyydän, että saat löytää voimaa ja rohkeutta", ajatellen, että sanani vapauttavat heissä heidän voimavarojaan.

Ajattelen yksinäisiä ihmisiä: ihmisiä, joilta puuttuu rakkautta tai jotka ovat erossa rakkaistaan ja heille kullekin sanon: "Olkoon Jumala ainainen kumppanisi."

Ajattelen vanhempia ihmisiä, joiden päiviensä vähetessä täytyy kohdata lähestyvä kuolema, ja heille jokaiselle sanon: "Rukoilen, että saat armon irrottaa iloisesti otteesi elämästä."

Ajattelen nuoria ja toistan tätä rukousta: "Täyttäköön nuoruutesi lupauksensa ja kantakoon elämäsi hedelmää."

Viimein sanon niille ihmisille, joiden kanssa elän: "Olkoon yhteyteni kanssasi armoa meille molemmille."

Palaan takaisin sydämeeni levätäkseni hetken hiljaisuudessa, jonka sieltä löydän, ja siinä rakkaudessa, jonka tunnen taas heränneen sen seurauksena, että rukoilin toisten puolesta.

Anthony de Mello: Lähteillä. Kirjapaja Oy 2006.

PIMEYS

Pidän itseäni kunnon ihmisenä, hyväsydämisenä ja arvostettuna, jolla on vain pieniä paheita ja puutteita, kunnes minulle valkenee, että suurimpia syntisiä ovatkin ne, jotka eivät tiedä tekevänsä syntiä.

Näen sen hyvällä tarkoituksella syntyneen vahingon, jonka "rakkaus" saa aikaan avuttomissa lapsissa.

Näen merkkejä julmuudesta kiihkeän uskonnollisissa ihmisissä.

Näen lakeja noudattavien fariseusten keräävän todistusaineistoa Jeesusta vastaan ja arvelevan, että heidän velvollisuutensa on toimittaa hänet pois päiviltä.

Minua pelottaa se, että saatan itsekin potea ylipappien ja fariseusten tautia.

He olivat niin varmoja itsestään, niin vakuuttuneita siitä, että olivat oikeassa, niin torjuvia muiden näkökohtien ja muutoksen suhteen. Ajattelen heidän kaltaisiaan ihmisiä, jotka tunnen. Sitten ajattelen itseäni.

Fariseukset olivat taipuvaisia tuomitsemaan. Heidän mielestään ihmiset olivat joko hyviä tai pahoja. Mitään hyvää ei ollut ihmisessä, joka heidän käsityksensä mukaan oli paha.

Ajattelen muita ihmisiä, jotka näyttävät sellaisilta. Ajattelen itseäni. Teen luettelon "pahoista" ihmisistä, jotka tunnen ja kyselen, eivätkö he pohjimmiltaan ole minua parempia.

Fariseukset olivat järjestelmän miehiä. Heitä pelotti keikuttaa venettä. Ajattelen itseäni.

Fariseukset rakastivat valtaa. He saattaisivat pakottaa sinut olemaan hyvä oman etusi takia. He eivät voineet antaa sinun olla rauhassa. Taaskin ajattelen itseäni.

Viime kädessä fariseus pyrki yhdenmukaisuuteen. Hän saattoi pitää edessään olevaa syytettyä itse asiassa syyttömänä, mutta häneltä puuttui pyhää rohkeutta asettuakseen vertaisiaan vastaan ja sanoakseen mielipiteensä. Ajattelen surullisena pelkoani loukata, olla eri mieltä, tarvettani miellyttää.

En ole sen parempi kuin ne, jotka tappoivat Vapahtajan. Ainut mitä voin sanoa, on: "Herra, minä ole syntinen. Armahda minua."

Kuulen hänen vastaavan lempeästi: "Sinä olet, lapseni, kallisarvoinen minun sydämelleni." Mitä hän mahtaa sillä tarkoittaa?

Käytän hänen silmiään nähdäkseni mitä hän näkee minussa, niin että vaikka hän tietääkin syntisyyteni hän sanoo: "Sinä olet sydämelleni kallisarvoinen."

Katselen samoin silmin "syntisiä" - aikamme hitlereitä ja stalineita.

Katselen ihmisiä, joista en pidä...jotka torjun.

Taidan tarvita noita hänen silmiään myötätunnon löytämiseksi ja pelastuakseni fariseukselta minussa.

Anthony de Mello: Lähteillä. Kirjapaja Oy 2006.

KUINKA SOVELTAA MEDITAATION PERIAATTEITA JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN

  1. Ole tietoinen ajatuksistasi. Tämä on ensimmäinen askel soveltaessasi meditaation periaatteita jokapäiväiseen elämääsi. Niin pian kuin liityt mihin tahansa toimintaan, pidä itsellesi hetken mentaalinen tarkastus. Kysy itseltäsi "Mitä liikkuu mielessäni juuri nyt? Miltä minusta tuntuu tällä hetkellä?"
  2. Tee mentaalinen huomio siitä ohjaavatko tunteesi käyttäytymistäsi vai ei. Esimerkiksi jos lakaiset, huomaa työnnätkö harjaa vihaisesti pitkin lattiaa. Jos kudot tai ompelet, huomaa kadotatko itsesi ompeleisiin, käyttäen toimintaa keinona hukuttaa itsesi surussasi. Tule itsetietoiseksi tuodaksesi ajatuksesi ja tunteesi täyteen tietoisuuteesi.
  3. Päätä jatkatko näiden ajatusten ja tunteiden kanssa, vai annatko niiden mennä. Ennen, kun mielesi oli samea, etkä ollut täysin tietoinen ajatuksistasi ja tunteistasi, sinulla ei ollut valinnanvaraa. Kysy itseltäsi hyvin tietoisesti: "Haluanko jättää sikseen tämän ajatuksen ja mennä eteenpäin, vai haluanko jatkaa niin kuin olen hieman pitempään?"
  4. Ylistä itseäsi mentaalisesti riippumatta siitä minkä valinnan teet. Ymmärrä, että olet nähnyt vaivaa voittaaksesi pakkotilan ja tullaksesi vapaaksi. Käytä hetki täysin tunteaksesi ja arvostaaksesi vapautumistasi. Nauti sen tietämisestä, että sinun vaivannäkösi johti tietoisuuteesi, joka johti kykyysi tehdä valintoja ja saavuttaa kontrolli yli sisäisen elämäsi. Hallelujaa!

! Muista että ainoa voitto jonka voit saada, on tämän hetken voitto. Ollaksesi vapaa ja pysyäksesi vapaana, sinun täytyy olla valmis harjoittamaan tällä tavoin jatkuvasti.

! Sisäinen vapaus johtaa väistämättä ulkoiseen vapauteen. Kun kerran saavutat kontrollin yli sisäisten prosessiesi, saavutat myös kyvyn valita käyttäytymisesi maailmassa. Uusi käyttäytyminen johtaa uusiin mahdollisuuksiin. Elämäsi saattaa laajentua yli villeimpien unelmiesi!

! Pidä huolta että itsesi ylistys ja hyvä itsetunto eivät muutu omahyväisyydeksi ja itsetyytyväisyydeksi. Et voi koskaan levätä laakereillasi. Jatka harjoittamista!

Katso myös:

Meditaation siunattu sakramentti

Mietiskely eli meditaatio

 


©2017 Magdaleena - suntuubi.com