Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

"Opettakaa ne [käskyt] lapsillenne ja puhukaa niistä, olittepa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla." (5 Moos.11:19)

Silmäys historiaan

Ensimmäinen alttari jonka ympärillä primitiiviset ihmiset palvoivat, oli tulisija, jonka avoin tuli paloi kodin keskuksessa. Seuraava alttari-pyhäkkö oli perheen pöytä missä aterioita vietettiin ja suuria tapahtumia perheen henkilökohtaisessa historiassa muistettiin. Näiden ensimmäisten rituaalien pappeja ja papittaria olivat perheen isät ja äidit. Klaanin isoisä (tai isoäiti) oli pääpappi ja hänellä oli siunaamisen valta. Vasta myöhemmin historiassa yhteiskunnassa oli erityisiä henkilöitä, joiden nimenomainen velvollisuus oli suorittaa jokapäiväisen elämän rituaaleja ja siunauksia. Jopa institutionaalisen pappeuden ja kodin ulkopuolisten temppeleiden nousun myötä kotia pidettiin pyhänä ja se säilyi pääasiallisena rukous- ja palvontapaikkana. Jokaisessa kodissa oli pyhäkkö, sen erityinen pyhä paikka, missä perheen jäsenet kokoontuivat vaikeuksissa ja riemuitsemisen ja muistamisen aikoina, siunatakseen Jumalaansa laululla ja ylistyksellä.

Joskin yleinen monissa kulttuureissa, alttari ei ole universaali. Se löytyy harvoin kotoperäisistä Etelä-Amerikan ja Afrikan uskonnoista. Islam näyttää olevan ainoa maailmanuskonto, joka ei käytä sitä.

Muinaisessa heprealaisessa uskonnossa alttareita käytettiin sekä eläinuhreihin että vilja-, viini- ja suitsutusuhreihin. Näiden alttareiden käyttötarkoitus oli sama kuin monissa muissa Lähi-Idän uskonnoissa, vaikka merkittäviä erojakin oli. Esimerkiksi yleinen pakanallinen uskomus, että uhri oli tapa ruokkia jumalia, saa tiukan metafyysisen merkityksen juutalaisuudessa. Kirjoitusten mukaan ihmiset rakensivat itselleen alttarin, jonka tarkoituksena oli muistuttaa heitä Jumalan liiton lupauksista. Aabraham, Iisak ja Jaakob rakensivat alttarin ja uhrasivat Jumalalle alttarinsa pyhien kivien päällä (1 Moos.22:9, 26:25, 33:20).

Abraham rakentaa alttarin

Vielä tänäkin päivänä juutalaiset pääsiäisjuhlat järjestetään kotona. UT:n ensimmäiset seurakunnat toimivat kodeissa.  Alkuaikoina monet pyhät omistivat tietyn osan makuuhuoneestaan omaksi "rukouskammiokseen". Tällä muusta tilasta rajoitetulla alueella uskova luki Raamattua, keskusteli Jumalan kanssa rukouksessa, esitti anomuksia ja rukouspyyntöjä ja vietti aikaa palvonnassa. Jopa Kristus puhui erityisestä salaisesta paikasta, jonne voimme mennä rukoilemaan suljettujen ovien taakse (Matt.6:6). Vuosisatojen ajan kristityt kokoontuivat kodeissa viettämään Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muiston pyhään ateriaa. Jälleen ajan kuluessa koti - sen perheselebrantteineen ja vuosittaisten juhlien kiertoineen - jäi suuren kirkkorakennuksen tai katedraalin ilmaantumisen varjoon. Yhteisöllinen kirkko, josta lukemattomat perheet olivat osa, tarkoitettiin kokoontumispisteeksi, kirkkojen kerääntymiseksi, voisimme sanoa - eikä korvikkeeksi kotikirkolle.

Juutalaiset uskovat, että koti on pienoispyhäkkö, paikka, jossa Jumalan läsnäolon tulisi asua. Jopa kodin ovenpielet merkitään Jumalan sanalla; niihin asetetaan raamatunlauseita sisältävä pieni mezuza-kotelo.

Kristinuskossa alttarilla oli kauaskantoinen uskonnollinen merkitys. Alkaen yksinkertaisesta ehtoollispöydästä, alttarista tuli Kristuksen symboli, ja se merkittiin viidellä symbolisella haavalla pyhitettäessä. Monet Raamatun kohdat itse soveltuvat symboliseen tulkintaan alttarin yhteydessä. Esimerkiksi kivi, jolle alttari rakennetaan, voidaan nähdä Kristuksen symbolina, Kirkon "kulmakivenä" (Mt.21:42).  Latinan altare merkitsee kohotettua tai nostettua. Alttari on paikka jonka asetamme erilleen "nostamaan" sen mitä arvostamme korkealle. Keskiaikaan mennessä kristillisestä alttarista oli tullut rikkaasti koristeltu valtaistuin, jolla olivat pyhitetty leipä ja viini kunnioittamistarkoituksessa. Kuten monissa uskonnoissa, alttaripöytä kristinuskossa on ollut ykseyden, kunnioituksen, rukouksen ja palvonnan keskipiste.

Alttari edustaa maailmaa tasona, jolla elämme, työskentelemme, rakastamme, ja kuolemme - olemassaolomme perustaa.

Metafyysisesti alttari on myös pysyvä, määrätty keskus tietoisuudessa; paikka tietoisuudessa, missä me kohtaamme Herran ja olemme halukkaita luopumaan synneistämme, luopumaan alemmasta korkeamman tähden, persoonallisesta persoonattoman tähden. Ilm.11:1 mainittu alttari symboloi täydellisen keskittymisen tietoisuutta, joka tapahtuu ensin sisäisessä jumalanpalvonnan temppelissä: "Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." (Room.12:1)

"Alttarit symboloivat fyysistä kehoa sen tunne- ja mentaaliominaisuuksien kanssa, missä Jumalallinen Itse on kätkettynä. Toisinaan sydäntä pidetään alttarina, jonka äärellä Jumalallisen palvonta tulisi suorittaa. Alttarit suorittavat ihanteellisesti kahdenlaista toimintoa. Ne ovat keskuksia, joista pyrkimys ja rukous nousevat alemmasta korkeampaan ja johon henkinen siunaus ja voima laskeutuvat vastauksena." Geoffrey Hodson: Sharing the Light

Wikipedia: Alttari.

Siunaa kotisi. Siunaa elämäsi.

On olemassa paikkoja jotka vaikuttavat välittömän muutoksen mielialaamme. Joillekin se on suloisesti tuoksuva mäntymetsä. Joillekin se on aava meri. Riippumatta siitä kuinka usein olemme olleet siellä, palaamme aina virkistyneinä. Myös kodissamme on paikkoja vierailua varten, nukkumista varten ja työtä varten. Sillä hetkellä kun astumme näille alueille, me luontevasti liumme siihen mihin ne ovat tarkoitetut. Näemme suurta vaivaa kattaaksemme pöydän erityiselle henkilölle, järjestääksemme huoneen joka edistää rakkaittemme vierailua, tai työtilan jossa kaikki tarvikkeet ovat hyvässä järjestyksessä. Kuinka paljon arvokkaampi onkaan tila joka on omistettu sielujemme juhlaa varten ja vieraitten Vierasta varten, määrätty paikka voimistetulle ja suojatulle ajalle Jumalan kanssa. Paikka missä Pyhä Kirja ja hengelliset kirjoitukset ovat käsillä, eikä mikään maailmallinen satu silmään.

Useimmilla meistä on alttareita kodeissamme, vaikka usein emme tiedä sitä. Jos kysyt: "Onko sinulla kotonasi paikka tai useampi, minne asetat perhevalokuvia ja muita muistoesineitä, kuten simpukankuoria, kiviä, kukkia, tai muita luonnonesineitä?" useimmat ihmiset vastaisivat kyllä. Alttari voi olla paikka, missä mietiskelet asioita, joita todella arvostat, usein syvempiä, kestävämpiä, ikuisempia elämän aspekteja. Esineet alttarilla ovat symboleita suuremmista aatteista. Edes perhevalokuvat eivät kerro vain ihmisistä itsestään, vaan myös tunteistasi perhettä kohtaan, yhteisyydestä, rakkaudesta ja ystävyydestä. Alttarissa on kyse SINUN yhteydestäsi omaan elämänkokemukseesi, henkeen ja jumalallisen tuntoon. Alttari on yksinkertaisesti heijastus siitä mitä pidät pyhänä. Alttarit voivat olla yhtä monimuotoisia kuin yksittäiset ihmiset. Jotkut alttarit ovat hyvin muodollisia ja seuraavat tietyn uskonnollisen tradition erityisvaatimuksia. Toiset alttarit voivat olla hyvin persoonallisia ja omaperäisiä, heijastaen yksilön ainutlaatuista hengellistä matkaa.

Ainoastaan ideana harkittavaksi saattaisit haluta asettaa esille myös esineitä, jotka muistuttavat sinua Maria Magdaleenasta. Syysi tähän ovat omasi, mutta niihin saattaisi sisältyä halu pitää hänen uskollisuutensa ajatuksissasi jokapäiväisessä elämässäsi. Jos käytät pöytäliinaa, historiallisesti sopivin väri olisi tietenkin punainen, mutta muista että Maria Magdaleena kuvataan myös syvän vihreässä tai kultabrokadissa monissa maalauksissa, joten harkitse myös näitä värejä. Voit löytää monia kuvia Maria Magdaleenasta kirjoissa ja kenties uskonnollisissa korteissa. Jos olet kiinnostunut hänen yhteydestään voitelukertomukseen, saatat haluta laittaa pienen parfyymipullon esille. Jos hänen roolinsa apostolina vangitsee mielenkiintosi, kenties puinen, punaiseksi maalattu muna olisi hyvä lisä. Myöskin:

  • Simpukankuoria, kuvaamaan hänen legendaarista matkaansa Galliaan
  • Kiviä, kuvaamaan hänen legendan mukaan 30 luolassa viettämäänsä vuotta
  • Kirja, hänen kontemplatiivisen elämänsä takia
  • Hiukan mirhaa, koska hän oli mirhankantaja
  • Jonkinlainen ruukku tietenkin!

Alttari on sisäisen mysteerin ulkoinen edustaja. Se on tapa näyttää kouriintuntuvassa muodossa mitä tapahtuu sydämessämme. Alttari kotona on kotimme erityistä tunnustamista turvasatamanamme ja pyhänä tilanamme. Se kohottaa paikan jossa elämme, temppeliksi, hengelliseksi paikaksi, jossa me, hengelliset olennot, asumme.

On yleistä muistuttaa itsellemme, että "kotini on linnani". Mutta kuinka moni vie tämän kliseen syvemmälle tasolle: että kodilla tai huoneella on myös täysi syy olla loukkaamaton pyhäkkö? Pyhäkkö on pyhä ja suojattu paikka, joka tulee latinan sanasta Sanctum, joka merkitsi loukkaamatonta yksityistä paikkaa. Se on turvan ja vetäytymisen paikka arkisista velvollisuuksistamme maailmassa.

Kristillinen koti on Kirkon mikrokosmos, ecclesiola, jonka todellinen pää on Kristus. Alttari on konkreettinen tapa tehdä Kristuksesta elämämme keskus. Se avaa silmämme ja sydämemme kotimme ja elämämme joka alueen pyhyydelle. Yksityiset alttarimme ovat retriitin, puhdistumisen, hengellisen ravitsemuksen ja esirukouksen paikkoja. Ja mikä tärkeintä, paikka missä Pyhän Hengen suloinen läsnäolo hukuttaa kaikki muut äänet. Me rukoilemme että sydämemme olisivat jatkuvassa dialogissa Jumalan kanssa, riippumatta siitä missä me olemme. Raamattu kehottaa meitä rukoilemaan lakkaamatta, kuitenkin on aika intensiiviselle kommuuniolle aivan kuten Jeesus meni erämaahan rukoilemaan. On hyvin todellinen aika vetäytyä kaikista tämän maailman äänistä, etsiä Hänen kasvojaan, palvoa Häntä ja kuunnella Häntä huolellisesti. Tämän paikan tulisi olla toisenlainen kuin mikään paikka kotonasi, paikka joka on ainutlaatuisen yksityinen ja yksilöllinen, heijastaen niitä erityisiä aspekteja Hänen luomakunnastaan, jotka tuovat meille iloa, joko ankaran yksinkertaisia tai värikkäitä muistuttajana kauneudesta, jonka Hän on tarkoituksellisesti suunnitellut ja luonut lohduttamaan meitä pitkällä ja vaikealla matkallamme.

Kuinka rakentaa kotialttari?

  1. Valitse sopiva tila kotonasi alttaria varten. Harkitse, haluatko alttarisi olevan henkilökohtainen turvapaikka vai haluatko näyttää sitä toisten iloksi. Ei ole väliä kuinka iso tai pieni tila on, mutta sen tarvitsee olla hiljainen ja jonkin verran erillään paljon käytetyistä tiloista. Valitse alue, johon on rajallinen pääsy. Tämä vähentää ulkopuolisen häiriön mahdollisuutta.
  2. Määrittele tila. Jos alttarisi on avoin, keskitä tila esim. rajaamalla se verhoin tai sermein. Anna alttarille rajat symboloimaan erotusta arkisen ja hengellisen välillä. Se kannustaa mielen siirtymistä yhdestä asenteesta toiseen, kun fyysisesti ylität tuon rajan ja astut alttarin alueelle. Alttaria voi käyttää lisäämään minkä tahansa huoneen kauneutta valitsemalla värejä ja esineitä jotka sopivat huoneen teemaan. Tavoittele viileitä, rentouttavia tai neutraaleja värejä.
  3. Aseta kiinteä taso tilaan alttariin liittyviä esineitä varten. Pöydät ja hyllyt toimivat hyvin, kaapin päällys, jopa työpöydän kulma. Pahvilaatikot ovat myös käyttökelpoisia. Yritä käyttää orgaanisia materiaaleja, kuten pahvia, puuta, kiveä tai lasia, koska ne ovat peräisin maasta. Oma kotialttarisi voi ottaa minkä tahansa ulkoisen muodon. Tilaa pitäisi olla myös tyynylle tai tuolille. Ei ole väliä, valitsetko käyttää tyynyjä lattialla, tai mukavaa mekanismituolia, varmista että mukavuus on tärkeysjärjestyksessä numero yksi. Varmista, ettet istu selkä oveen päin.
  4. Sijoita alttarille esineitä, jotka edustavat hengellistä päämäärääsi. Ikonit, valokuvat, suitsukkeet ja kynttilät ovat tyypillisiä valintoja. Mikä tahansa, jolla on symboliarvoa sinulle ja hengellisyydellesi, on sopiva. Käytitpä hengellistä kuvastoa tai jotain maallisempaa, aseta keskipiste meditaatiotasi varten pyhäkköösi. Ilman näitä esineitä alttari on vain tavallinen huonekalu. Alttari on paljon enemmän kuin vain yksi huonekalu lisää kodissasi. Mitä tahansa kunnioitat ja rakastat, aseta se eteesi, ja tuo rakkaus synnyttää lisää rakkautta. Ei ole tarpeen käyttää paljon rahaa pyhän alueesi koristeluun. Jos laitat esille hauraita tavaroita, varmista että tila on hyvin suojattu lemmikeiltä ja pieniltä lapsilta. Ellet halua toisten käsittelevän esineitä alttarillasi, harkitse sen sijoittamista kaappiin, missä lasiovet suojaavat sitä.
  5. Vaikka vähemmän on usein enemmän, on muutamia muita lisäyksiä jotka voivat auttaa tekemään pyhäköstäsi todellisen stressin purkamisen paikan. Harkitse sellaisia kuten CD soitin meditatiivisen musiikin soittamiseen, muutamia kirjoja opastamaan sinua matkalla, aromalyhty rentouttamana mieltäsi meditaatiota varten ja niin edelleen.
  6. Omista alttaritilasi hengelliseen tarkoitukseensa joko erityisellä rituaalilla tai meditoimalla/rukoilemalla ja keskittämällä henkisen energiasi alttariin. Se, kuinka omistat alttarin tarkoitukseensa, on hyvin henkilökohtaista. Ainoa vaatimus on, että tavan täytyy olla merkityksellinen sinulle.
  7. Lähesty alttariasi ja jätä se rituaalisella ja kunnioittavalla tavalla joka kerta kun käytät sitä. Tämä säilyttää alttarin omistettuna tarkoitukseensa ja vahvistaa sen merkitystä paikkana, joka on erotettu muista alueista ja asioista elämässäsi. Se pitää sinut myös keskittyneempänä päämäärääsi kun käytät alttaria. Anna alttaristasi tulla pyhä lohdun, kasvun ja tuen paikka päivittäisessä elämässäsi.

Pyhäkkötilaasi astuminen sielukkaasti

  1. Pysähdy hetkeksi ja kokoa ajatuksesi.
  2. Pohdi tarpeitasi Pyhäkölle ja kuinka tämä erityinen paikka heijastaa noita tarpeita.
  3. Ihaile tämän pyhäkön tarkoituksen puhtautta, jota sen Vartija ja sisustustarvikkeet heijastavat.
  4. Huomioi, että tämä on armon saareke maailman keskellä, ei enää maailmaa.
  5. Tee olosi mukavaksi.
  6. Tee mukavaksi kenen tahansa olo, joka jakaa tämän ajan ja tilan kanssasi, ja kunnioita häntä.
  7. Antaudu täydelle aikomuksellesi elävöittää sielusi rauhallisin ajatuksin ja teoin.
  8. Seuraa kunnioittavaa etiikkaa (käyttäytymissääntöä), joka pitää tämän pyhäkön pyhänä ja rauhallisena.
  9. Kiitä Jumalaa siitä että olet elossa.
  10. Nöyrästi vie pyhäkön pienet hyödyt takaisin maailmaan kiitollisuuden maksuna.

Alttarin siivous on kuin matkapuhelimen akun lataus.

  • Sotku on riesa rentoutumiselle. Puhdista alue rojusta. Harkitse seurata Feng Shuin periaatteita tässä.
  • Pyyhi pölyt alttarilta, sen ympäriltä (ja alta!)
  • Vaihda liina. Valkoinen liina alttarilla symboloi aikomuksesi puhtautta
  • Poimi tuoreita kukkia
  • Ehkä uusi kynttilä, eri värinen kuin ennen
  • Asettele esineitä, jotka tuntuvat ajankohtaisilta; alttari saattaa jatkuvasti muuttua ja kehittyä, aivan kuten elämäsi, rukouksesi ja aikomuksesi.

Jos syystä tai toisesta et katso voivasi rakentaa pysyvää alttaria, harkitse pystyttää sellainen joka kerta tarvittaessa ja korjaa se pois käytön jälkeen. Voisit käyttää tarkoitukseen esim. pahvilaatikkoa, jonka peität liinalla; väliaikoina voit säilyttää laatikossa alttaritarvikkeitasi vaikkapa sängyn alla!

Neljä elementtiä

Monet kristilliset lahkot pitävät neljää elementtiä epäkristillisinä ja pakanallisina. Neljä elementtiä ovat ilma, tuli, maa ja vesi. Neljä elementtiä edustettuina alttarillasi pitävät huolen pyhän paikkasi "maadoittamisesta", ja osoittavat että henkilökohtaisella hengellisyydelläsi on syvä suhde fyysiseen maailmankaikkeuteen, ja etenkin kotiplaneettaamme.

Niitä on kuvattu kristinuskossa alusta alkaen vaihtelevin tavoin. Niitä kuvaavat neljä heprean kirjainta: Jod (tuli), He (ilma), Vau (vesi), He (maa). Kirjaimet tavataan Jodhevauhe - myös lausuttuna Jehova. Joissain kristillisissä kirkoissa elementtejä symboloidaan seuraavasti:

Tuli - Jod - kynttilät/suitsutusastia - itä - arkkienkeli Mikael

Ilma - He - suitsuke - pohjoinen - arkkienkeli Gabriel

Vesi - Vau - malja/kastemalja - länsi - arkkienkeli Rafael

Maa - He - kolikot/raha - pohjoinen - arkkienkeli Uriel

Ihmisessä: vesi - veri; maa - ruumis; ilma - hengitys; tuli - Henki.

Maa edustaa aineen kiinteää tilaa. Se ilmentää pysyvyyttä. Ruumiissamme sellaiset osat kuten luut, hampaat, solut ja kudokset ovat maan ilmentymää.

Vesi luonnehtii muutosta ja edustaa nestemäistä tilaa. Vesi on tarpeellista kaiken elossapysymiselle. Suuri osa ihmisruumiista on tehty vedestä. Veremme, lymfa ja muut nesteet liikkuvat solujemme välissä tuoden energiaa, vieden pois kuona-aineita, säännellen lämpötilaa, kuljettaen hormonaalista informaatiota. Vesi on aine ilman pysyvyyttä.

Ilma on kaasumainen aineen muoto, joka on liikkuva ja dynaaminen. Ruumiin sisällä ilma (happi) on perusta kaikille energian siirtoreaktioille. Se on avainelementti joka vaaditaan tulen palamiseen. Ilma on olemassaoloa ilman muotoa. Tuuli on ilman liikettä. Planeetan ilma kehittyy biologisin keinoin, enimmäkseen fotosynteesin prosessin kautta, missä kasvit ottavat hiilidioksidia ja vettä, ja syntyy happea.

Tuli on voima muuntaa kiinteä nesteeksi, kaasuksi, ja takaisin. Toisin sanoen, sillä on voima muuntaa minkä tahansa aineen tilaa. Ruumiimme sisällä tuli eli energia sitoo atomit yhteen. Se myös muuttaa ruoan rasvaksi (varastoiduksi energiaksi) ja lihakseksi. Tuli muuntaa ruoan energiaksi. Se luo hermoreaktioiden impulsseja, tunteemme ja jopa ajatteluprosessimme. Tulta pidetään muotona ilman ainetta.

Ymmärtäen olevansa osa ilmennystä, muinaiset ihmiset etsivät elementtejä itsestään:

Aivan kuten heidän ajatuksensa liikkuivat vapaasti ja olivat näkymättömiä, he vertasivat niitä ilman elementtiin.
Kuten heidän halunsa paloivat heidän rinnassaan, niin he vertasivat tätä tulen elementtiin.
Kuten kyyneleet vuotivat reaktiona heidän tunteisiinsa, niin he vertasivat tätä veden elementtiin.
Ja kuten heidän ruumiinsa vakaus, kuten planeetta jolla he elivät, oli eloonjäämisen perusta, niin tämä edusti silloin maan elementtiä.

Kotialttarillasi neljä elementtiä voidaan tavoittaa vain kahdella esineellä: kukka maljassa, jossa on vettä (maa ja vesi) ja kynttilä (tuli ja ilma). Myös tulta voivat edustaa kynttilät; vettä vesikulho, jossa voi kellua kukan terälehtiä; maata voi symboloida kivi tai pullollinen hiekkaa; ilmaa suitsuke tai pelkkä huoneilma - myös jossain erityisessä paikassa "pullotettu ilma".

Luterilainen näkökulma - Pastori Walter Snyder, Holy Cross Lutheran Church, Emma, Missouri, USA (valikoituja otteita):

Kuvittelisin kotialttarin alun luterilaisuudessa olevan perua itseltään Martti Lutherilta. Hän kannusti "perheen päätä" opettamaan perusopit ja muodostamaan rukouselämää läpi pienen katekismuksensa.

Uskonpuhdistusta seuranneina vuosisatoina ajatus kotitutkistelusta ja rukouksesta jatkoi kasvuaan luterilaisuuden sisällä. Rukous- ja hartauskirjoja kirjoitettiin aikuisille, lapsille ja perheille. Monet näistä ideoista kantautuivat myös muihin kirkkoihin.

Yhdyn Isaac Artenin suositukseen The Lutheran-lehden lokakuun 2005 numerossa. Hän ehdotti, että perheen alttari sijoitettaisiin kohtaan, joka voidaan tehdä hiljaiseksi ja palvonnalliseksi, mutta joka on samalla tarpeeksi vilkas alue, jotta jokainen kotona näkee sen ja pohtii sen käyttöä jonkin aikaa päivän kuluessa.

[Valitse aika jolloin voit olla yksin muutaman minuutin joka päivä - viisi minuuttia riittää - 10 minuuttia on vielä parempi. Jos mahdollista, yritä määrätä aika jota voit käyttää säännöllisesti joka päivä. Tärkeämpää on säilyttää sama aika joka päivä, kuin se mikä aika on kyseessä.]

Vähimmillään suosittelen krusifiksin tai muun ristin käyttöä muistuttamaan, että vain Jeesuksen kautta meillä on pääsy taivaallisen Isämme luokse. Yksi tai useampi kynttilä voi auttaa meitä ajattelemaan tätä "Jumalan aikana".

Raamatulla, katekismuksella ja virsikirjalla on varmasti paikkansa. Harkitse myös kirjatelinettä, ikoneita ja uskonnollista taidetta, valkoista pellavaliinaa tai vuodenajan väreissä vaihtuvia verhoja ja muita lisäyksiä kuten suitsutusastiaa suitsukkeen polttamiseen. Voisit sisällyttää kolehtilautasen tai korin. Pikemmin kuin tekisit kotikolehdistasi osan sitä mitä annat sunnuntaiaamuisin kirkossa, voisit kerätä rahaa erilaisiin erityisiin tarkoituksiin, ehkä vaihdellen hyväntekeväisyyskohdetta säännöllisesti. Tietenkin voit myös sisällyttää nämä ihmiset rukouksiisi. Tämän lisäksi anna Raamatun, omantunnon ja taiteellisen herkkyyden ohjata sinua.

Jumala selitti yksityiskohtaisesti kuinka Israelin tuli vastaanottaa Hänen Sanansa ja vastata siihen:

"Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan.  Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla.  Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi.  Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin."

(5 Moos.6:5-9)

Lisäksi perhealttarin käyttäminen heijastaa kristinuskon varhaisia vuosisatoja. Alueilla, joilla oli harvoja uskovia - ja kaikkialla missä esiintyi aktiivista vainoa - kristityt eivät normaalisti kulkeneet ympäriinsä vetämässä huomiota itseensä, ja usein he eivät uskaltaneet rakentaa erityisiä rakennuksia palveluitaan varten. Heidän yhteiset jumalanpalveluksensa pidettiin usein heidän kodeissaan. Kuvittelisin että, samoin kuin jotkut ehdotukset yllä, nämä kotikirkot usein käyttivät saatavilla olevia huonekaluja alttareina, missä rukouksia voitiin uhrata ja mistä Herran ehtoollista voitiin jakaa.

Melkein kaikki meistä tarvitsevat hieman apua ylläpitääksemme aktiivista rukouselämää ja Raamatun tutkistelua muodollisen jumalanpaveluksen ulkopuolella. Kotialttarin käyttäminen, joko yksin tai perheen kanssa, auttaa meitä kääntymään pois ulkopuolisista vaikutteista ja keskittymään Vapahtajaamme. Kuten huomaat yllä, on monia apukeinoja hartautta varten, joita voit käyttää perhepalveluksen aikana - mutta mitä tahansa valitsetkin käyttää, tee niin säännöllisesti ja usein. Loppujen lopuksi, ketä kunnioitetaan pölyä keräävällä alttarilla, oli se sitten kirkossa tai kotona? Ja kuka saa siunausta osakseen, kun Jumalan Sana vaikenee kodeissamme?

Ja muista - jottet luulisi että tarvitset perheen meditoidaksesi Sanaa tai uhrataksesi rukouksia - "kotialttari" sopii jopa yhden hengen talouteen!

Joitain ideoita:

Wikipedia: Ikoni.

Wikipedia: Krusifiksi.

Värit kristinuskossa.

WebTuohus, Valamon luostarin verkkokauppa.

Kotimaakauppa

 

Kynttilän sytyttäminen

Kynttilän sytyttämisellä on pitkä perinne kansojen keskuudessa ympäri maailman. Vuosisatoja ihmiset ovat polttaneet kynttilöitä osana seremonioita, uskonnollisia rituaaleja, juhlan aikana, muistaakseen kuolleita rakkaitaan ja parantumisen ja toivon tuomisen tapana. Kynttilän sytyttäminen symboloi valon tuomista toiveisiimme ja haluihimme. Kynttilä voidaan sytyttää rukouksena rauhan puolesta tai parantumispyyntönä. Reikin perustajan, Tri Usuin sanotaan kulkeneen Tokion katuja päivänvalossa sytytetyn lyhdyn kanssa, majakkana Reikioppilaiden houkuttamiseksi. Me sytytämme kynttilöitä syntymäpäiväkakkuun juhliaksemme jokaista vaalittua elämämme vuotta.

Yksinkertainen kynttilän sytyttämisen rituaali ja hypnoottisesti lepattavan liekin katseleminen on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Sytytetty kynttilä voi tuottaa meditatiivisen, mietteliään tyynnyttävän ja lohduttavan vaikutuksen. Helposti voi tulla hypnotisoiduksi tuijottaessaan sytytetyn kynttilän liekin liikkeitä; tämä mesmeroiva efekti voi olla tyynnyttävä ja parantava. Sytytetyt kynttilät ovat heijastus emotionaalisesta itsestämme, ja auttavat valaisemaan sydäntämme kun tunnemme olomme raskautetuksi.

Kynttilän sytyttämistä voi myös käyttää meditaation välineenä. Sytytetystä kynttilästä tulee piste johon henkilö voi keskittää tietoisen aikomuksensa. Haastavina tai stressaavina aikoina kynttilän sytyttäminen antaa stressaantuneelle henkilölle jotain tekemistä; kynttilän sytyttäminen auttaa keskittämään ajatuksensa, aikomuksensa tai rukouksensa ongelmaan tai henkilöön.

Siten palavaa kynttilää voidaan käyttää keskittymisen lähteenä auttamaan meditaatiota, tai inspiraation lähteenä. Kynttilän sytyttämisellä on tyynnyttävä, parantava vaikutus.

Pidä kynttilä poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta, varmista että se on tukeva (äläkä koskaan jätä kynttilää palamaan vartioimatta!).

(Kirsti A. Dyer)

Kynttilä, kuten ihminenkin, käyttää ilmaa säilyäkseen, ja täyttääkseen tarkoituksensa se kuluttaa itseään.

Sytytät kynttilän... sen liekki antaa valoa niin kauan kuin palava vaha ruokkii sitä. Tämä palaminen on tavallaan uhri. Ei voi olla valoa ilman uhria. Tulta tarvitsee ruokkia, ja kynttilän vaha on tuo ruoka. Tämän tiedät. Mutta mitä et tiedä, on se että ihmiset ovat melko lailla kuten kynttilät, sillä heillä on kaikki tarvittavat aineet sisäisen liekin ruokkimiseen, nimittäin heidän alemman luontonsa aineet - itsekkyys, aggressio, aistillisuus, ja niin edelleen. Heidän täytyy uhrata ne pitääkseen liekin palavana. Ihmisiä estää suorittamasta tätä uhria heidän katoamisen pelkonsa. Tietenkin jotain meistä katoaa, mutta sen täytyy tapahtua jotta jotain puhtaampaa ja loistavampaa voi ilmestyä, aivan kuten kynttilän fyysinen aines katoaa niin että valo voi jatkaa loistamistaan. Sanot että jonkin ajan kuluttua kynttilästä ei ole mitään jäljellä, ja tämä on totta. Ihmiset kuitenkin voivat palaa ikuisesti. Kerran syttyneinä he pysyvät valaistuina, sillä polttoaine heissä on ehtymätön.

Ota kynttilä ja pyhitä se, sanoen: "Minä sytytän tämän liekin valon kunniaksi, tulen enkelille." Sytytä kynttilä ja puhuttele sitä tällä tavoin: "Rakas liekki, Pyhän Hengen symboli, jumalallisen rakkauden symboli, kosmisen tulen symboli, henkisen auringon symboli..." ja pyydä sitä astumaan sisään sinuun, läpitunkemaan solusi niin että eräänä päivänä Pyhä Henki voi tulla ja asua sinussa. Sytyttämällä pyhän tulen sisälläsi vedät puoleesi Pyhän Hengen. [...]

Kun tunnet olosi lannistuneeksi, olet huolissasi tai pois tolaltasi, sytytä kynttilä ja sen avulla yhdistä itsesi kaikkeen siihen mikä on tulta maailmankaikkeudessa. Aivan kuten vesipisara voi yhdistää meidät koko valtamereen, pelkkä kynttilän liekki riittää yhdistämään meidät aurinkoon, kosmiseen tuleen tai Pyhään Henkeen joka on verhoutunut valoon. Kun sytytät kynttilän, tuijota liekkiä kunnes sulat siihen ja tulet itse liekiksi. Mietiskele ajatusta että aurinko on tulta, Jumala on tulta, Pyhä Henki on tulta, ja kaikki mikä ympäröi meitä on tulta. Tämä ajatus tulee aina palauttamaan rohkeutesi ja rauhasi. Jos opit rakastamaan tätä liekkiä, puhumaan sille, vähitellen siitä tulee ystäväsi ja teet sen luo menemisestä tavan houkuttaaksesi lohtua, iloa ja inspiraatiota.

(Omraam Mikhael Aivanhov)

Kynttilä kristillisenä symbolina

Kynttilät kristillisinä symboleina kuvaavat Jumalan eli Kristuksen valoa, ja ovat myös rukouksen symboleita. Raamatussa:

Job 18:6, 29:3; Ps.18:29; Snl.24:20. Käytetty heprealainen sana merkitsee mitä tahansa kynttilää tai lamppua tai soihtua. Kynttilää käytetään omantunnon (Snl.20:27), kristillisen esimerkin (Mt.5:14) ja vaurauden kuvana (Job 21:17; Snl.13:9). Kristus julisti: "Minä olen maailman valo" (Joh.8:12). Nikean uskontunnustus puhuu Hänestä "Valkeutena Valkeudesta". Kristityt ovat "valon lapsia" (Ef.5:8), jotka eivät enää halua elää pimeydessä.

Katso myös: 2 Moos.25:31-40, 27:20-21; Lk.2:29-32; Joh.1:1-5, 8:12; 1 Kor.3:13-15.

RUKOUS KYNTTILÄN SYTYTTÄMISTÄ VARTEN

Herra, olkoon tämä kynttilä valo Sinulle minun valaisemisekseni vaikeissa päätöksissäni, ja olkoon se tuli Sinulle minun puhdistamisekseni kaikesta ylpeydestä ja itsekkyydestä.

Olkoon se liekki Sinulle luodaksesi lämmön sydämeeni perhettäni, lähimmäisiäni ja kaikkia niitä kohtaan, jotka kohtaavat minut.

Marian - Neitsyen ja Äidin - rukousten avulla asetan hoivaasi ne joita käyn muistamaan, etenkin...

Jättäessäni tämän kynttilän, toivon antavani Sinulle jotain itsestäni. Auta minua jatkamaan tätä rukousta kaikkeen mitä teen tänä päivänä. Aamen.

Värillisiä kynttilöitä voidaan käyttää erityiseen tarkoitukseen:

  • Valkoinen: henkiset siunaukset, puhtaus, parantaminen, lepo, totuus
  • Sininen: rauha, harmonia, ilo, ystävälliset aikomukset, parantaminen
  • Vihreä: raha, menestys, liikeasiat, hyvä työpaikka, hyvä sato, yhteistyö, hedelmällisyys
  • Keltainen: antaumus, rukous, raha, iloisuus, vetovoima, luottamus, viehätysvoima
  • Punainen: rakkaus, kiintymys, intohimo, ruumiillinen puhti
  • Vaaleanpunainen: vetovoima, romanssi, rakkaus, moraali, ystävyys
  • Violetti: mestaruus, voima, kunnianhimo, vahvistaa tahdonvoimaa
  • Oranssi: tien avaaminen, profeetalliset unet, rohkaisu, keskittyminen, sopeutuvaisuus
  • Ruskea: neutraalisuus
  • Musta: suru, vapaus pahasta

HUOM: SYDÄMEN KAPPELIN ensimmäisellä sivulla voit sytyttää virtuaalisen kynttilän!

WEBMASTERIN (MARKON) KOTIALTTARI

Toivon tällä esittelyllä omasta puolestani innostavani muitakin luovuuteen!

Alttarin yläosa (edustaa Henkeä). Violetit pellavaverhot reunustavat alttaria; Taulu - kehystetty juliste). Henkilökohtainen ja omin käsin tehty vaakuna sen yläpuolella on esitelty tarkemmin kategoriassa Tervetuloa!/Historiaa ja esittely.

Alttarin keskiosa (edustaa Sielua). Lasihyllyllä Iittalan kynttilän jalat, kynttilöiden värit vaihtuvat aina vuoden juhla-ajan mukaan; kaksi kynttilää edustaa Isää ja Poikaa, itse liekki Pyhää Henkeä. Pieni kehystetty pahvi-ikoni, "Jumalan Äidin ehtymätön malja", sen alla lasinen sydänjoulukoriste, lasirasia Iittalan "Vitriini", jossa siunattu ehtoollisleipä, Hostia, palvonnan keskipisteenä (Post the Host, Open Episcopal Churchin Englannissa pitämä palvelu, lähettää ehtoollista postitse mihin tahansa ympäri maailman. Postikuluihin toivotaan lahjoitusta). Rasian  edessä Temppeliherrojen mitali (lahja ystävältä) - toisella puolella Temppeliherrojen risti ja toisella puolella sinetti. Vasemmalla edessä ristirasia, jossa "pyhäinjäännöksenä" edesmenneen kissamme turkista leikattu karvatupsu; oikealla Neitsyt Maria-tuikkukippo. Oikeassa reunassa pieni veistos, joka esittää avointa Raamattua jonka sisältä tulee kolmiulotteinen viimeisen ehtoollisen asetelma. Vasemmassa reunassa ametisti-rypäleterttu ja hopeavärillä värjätty vehnäntähkä.

Alttarin alaosa (edustaa ruumista). Kaksiosainen koroke koostuu vanhasta pöytälevystä ja vanhasta hyllykön päällisestä. Rukousjakkara, ks. RUKOUS/Rukouksen apuvälineitä. Violetti matto.  Kaiverruksin koristettu "Teepöytä". Sen alla violettikantinen kirjanen, Adam Bittleston - Meditatiivisia rukouksia, josta luen joka ilta viikonpäivän ja vuoden ajan rukoukset (oikeastaan muistan ne ulkoa, olen käyttänyt tätä kirjasta vuosikaudet). Muovikorissa suitsuketarvikkeet. Etualalla reunalla vasemmalla vihreä lootuskynttilä, oikealla punainen ruusukynttilä; idän ja lännen henkisyyden harmonia. Peltipurkit lattialla molemmin puolin ovat vanhoja Jean-Paul Gaultierin Le Male-tuoksun rasioita, toinen roskiksena etenkin tulitikuille, toinen - kannellinen - hiilen sammutusta varten.

Lähikuva. Lamppu vasemmalla antiikkiliikkeestä, punainen LED-lamppu. Alustana kullanvärinen pikku pylväs. Oikealla metallinen kynttilänjalka, johon on kuvattu Isä, Poika ja Pyhä Henki! Valkoinen steariinikynttilä. (HUOM: punainen valo + valkoinen kynttilä liekkeineen - ks. Jumalallisen Armon symboliikkaa, RUKOUS/Virtuaalinen Jumalallisen Armon seppele! Punainen valo palaa myös katolisissa kirkoissa alttarilla missä säilytetään Hostiaa).  Pöydällä kuparinen, jalallinen koristepata toimii suitsutusastiana (ks. Suitsukkeen käyttö! Voi myös symboloida Graalin maljaa, jonka alkumuoto on ehkä kelttiläisen mytologian jumalattaren pata - ks. Sanakirja. Niin ikään tässä yhdistyy neljä elementtiä: hiekka astiassa - maa, simpukankuori hiiltä varten - vesi, hiili - tuli, suitsuke - ilma). Valkoinen pahvirasia sen takana on kissamme Nöpön tuhkauurna (ks. Muu luomakunta/eläimet). Sen päällä puinen risti ja pieni kivinen rasia Maria Magdaleenan symbolina; ks. mitä edellä on kerrottu kotialttarin rakentamisesta. Pienet kortit molemmin puolin suitsutusastian ja uurnan välissä esittävät Assisin pyhää Klaaraa ja Franciscusta. Lasipurkissa etureunalla on suitsukehartsia - säilytän sitä pöydän alla silloin kun en käytä.


©2017 Magdaleena - suntuubi.com